Freedom from Hunger -järjestön edunsaajia Haitilla.
Kuva:
Karl Grobl
Freedom from Hunger
Uutistausta

Tutkimus: Järjestöavun perillemeno ei kiinnosta kaikkia lahjoittajia

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan osa järjestöjen tukijoista antaa rahaa hetken mielijohteesta eikä halua lisää tietoa toiminnan tehokkuudesta.
Jukka Aronen
23.5.2014

Rahaa järjestöille lahjoittavat kansalaiset ovat yleensä huolissaan siitä, meneekö apu perille. Ja melkein kaikki sanovat antavansa mieluiten kohteelle, joka pystyy osoittamaan, että rahalla on saatu jotain aikaiseksi.

Tästä huolimatta joidenkin ihmisten halu rahjoittaa rahaa hyväntekeväisyysjärjestölle näyttäisi vähenevän, kun he saavat lisää tietoa järjestön saavutuksista.

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat selvittivät asiaa yhteistyössä mikrolainoihin keskittyvän Freedom from Hunger -järjestön kanssa.

Järjestön kannattajien sähköpostilista jaettiin kahtia, ja kummallekin puoliskolle lähetettiin rahanlahjoituspyyntö, jonka ohessa oli tarina siitä, kuinka järjestö oli auttanut yhtä ihmistä. Viestit olivat muutoin identtisiä, mutta toiseen oli lisätty ylimääräinen kappale, jossa annettiin kovaa faktaa järjestön avun tehokkuudesta.

Näin päästiin tarkastelemaan sitä, mikä vaikutus lisätiedolla avun perillemenosta oli, ja tulokset olivat yllättäviä. Järjestön saaman kokonaisavun määrä ei muuttunut, mutta antajien suhteellinen osuus muuttui.

Tutkijat olivat jo ennakkoon jakaneet lahjoittajat suuriin ja pieniin aikaisemman lahjoituskäytöksen mukaan. Suuriksi lahjoittajiksi oli nimetty ne, jotka antoivat yli sata dollaria kerralla ja pieniksi ne, joiden summat olivat alle satasen, usein jopa vain yhden dollarin suuruisia.

Avun tehokkuudesta kertovan tiedon lisääminen sai aikaan sen, että suuret lahjoitukset lisääntyivät, mutta pienet vähenivät.

Tunneperäiset lahjoittavat karttavat faktoja

Tarkempi analyysi osoitti, että suurten lahjoitusten takana olivat niin sanotut "altruistiset" lahjoittajat, jotka keskittävät yleensä suuremman määrän rahaa pieneen määrään kohteita. He näkevät ylipäänsä vaivaa kohteiden etsimisessä ja ovat kiinnostuneita tuloksista.

Vastakohtaisesti pieniä lahjoituksia antoivat "hyvänolon" lahjoittajat, jotka haluavat hajottaa tukensa pieniin paloihin useille toimijoille. Heidän kukkaronsa aukeaa usein hetken mielijohteesta ja spontaanina vastauksena pyyntöön.

Altruistisen lahjoittamisen kytky avun vaikuttavuuteen on helppo nähdä. Aiemmassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on todettu, että hyväntekeväisyysjärjestön sertifiointi vaikuttaa sen saamaan tukeen. Charity Navigatorin tapaisessa järjestelmässä (jossa annetaan tähtiä järjestölle sen mukaan, miten hyvin se on hoitanut raha- ja hallintoasiansa) järjestön saamat lahjoitukset nousivat melkein 20 prosentilla yhden lisätähden myötä.

Sen sijaan tunneperäisten "hyvänolon" lahjoittajien antaman tuen vähenemistä on vaikeampi ymmärtää.

Tutkijoiden mukaan kovat faktat saattavat kääntää lahjoittajan tunnereaktion "pois päältä" ja vähentää siten lahjoittamisesta saatavaa tyydytystä. Toinen selitys on se, että lisäinformaatio herättää epäilyjä avun suhteen: jos apu kerran menee perille, miksi asiaa pitää selitellä niin paljon.