Uutinen

Tutkimus: Hollanti harjoittaa parasta globaalipolitiikkaa

Hollanti voitti ja Suomi sijoittui seitsemänneksi kun "omistautumista kehitykselle" mitattiin neljättä kertaa.
Jukka Aronen
7.9.2006

Center for Global Development -tutkimuslaitos (CGD) pisti jälleen teollisuusmaat järjestykseen sen mukaan, miten ne auttavat kehitysmaita. Tänä vuonna kisan voitti Hollanti, ja Suomi sijoittui seitsemänneksi.

Tutkimuksen keskeisenä ajatuksena on ollut, että teollisuusmaiden antamaa kehitysapua ei voida mitata irrallaan maiden muusta toiminnasta. Vaikka vauras maa antaisi runsaskätistä tukea köyhille maille, sen muu globaali toiminta voi heikentää kokonaisvaikutusta.

"Omistautuminen kehitykselle" -indeksiin onkin nostettu kehitysavun rinnalle muita mittareita, kuten kauppasuhteet, pakolaispolitiikka ja kasvihuonekaasupäästöt.

Irak-rahat vääristävät tilastoa

Tutkimus keskittyy analysoimaan teollisuusmaiden toimintaa vuonna 2005.

Paljon medianäkyvyyttä saaneessa Gleneaglesin kokouksessa G8-maat lupasivat mitätöidä 40 köyhimmän maan velat. Todellisuudessa apupaketti nosti kehitysapua vain noin prosentin verran.

G8-maat lupasivat myös leikata maatalouden tukia ja tulleja kehitysmaiden viljelijöiden eduksi. Lupauksen todellinen vaikutus vastasi kuitenkin vain noin prosentin alennusta Euroopan unionin tulleihin.

Lupausten vesittymisestä huolimatta kehitysavun virallinen määrä nousi viime vuonna ennätyslukemiin: peräti 106,5 miljardiin dollariin. Luku on kuitenkin harhaanjohtava, sillä siihen on lisätty Irakin uudelleenrakennukseen käytetyt jättimäiset varat. Toisaalta pelkästään Irakin ja Nigerian vanhojen velkojen mitätöinti toi 19 miljardin dollarin lisän apukakkuun.

Hollanti ykkönen

Tutkimuksen mukaan Hollanti kantoi globaalin vastuunsa paremmin kuin muut teollisuusmaat. Sen vahvuuksia olivat runsaskätinen kehitysyhteistyön rahoittaminen, kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja kehitysmaihin kohdistuvien sijoitusten lisääminen.

Perinteinen listaykkönen Tanska putosi vertailussa kakkossijalle, koska maa vähensi kehitysyhteistyörahoitustaan 14 prosentilla vuosina 2001-2004, samaan aikaan kun sen talous kasvoi yli yhdeksän prosenttia.

Suomi sijoittui tänä vuonna seitsemänneksi. Paras sijoitus on ollut viime vuoden kuudes sija, ja huonoin vuoden 2003 kymmenes tila.

Suomen korkeimmat pisteet tulivat ympäristöasioiden hoidosta, ja alimmat arvosanat saimme kehitysyhteistyöstä ja pakolaispolitiikasta.

CGD on mitannut rikkaiden maiden omistautumista kehitykselle vuodesta 2003 lähtien.

Lisää tietoa aiheesta