Onko "nälkähuippukokous" köyhien pienviljelijöiden vai suuryritysten asialla? kyselevät järjestöt.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Tutkimus: Britannia on sitoutunein ruokaturvan edistäjä

Avunantajamaiden sitoutumista nälän ja aliravitsemuksen vastaiseen työhön mitataan uuden indeksin avulla. Kärkeen sijoittunut Britannia isännöi 8.6. "nälkähuippukokousta", jonka agendaa monet järjestöt arvostelevat kolonialistiseksi ja afrikkalaisille pienviljelijöille tuhoisaksi.
Sanna Jäppinen
5.6.2013

"Teollisuusmaat ovat avainasemassa nälän ja aliravitsemuksen poistamisessa. Monet niistä haasteista, joita köyhät maat kohtaavat ruokaturvan ja ravitsemuksen parantamisen suhteen, ovat yhteydessä OECD-maiden politiikkaan ja toimintaan", toteaa tutkija Dolf te Lintelo Institute of Development Studies (IDS) -tutkimuslaitoksesta.

IDS julkisti 4. kesäkuuta tutkimuksen, jossa tarkastellaan avunantajamaiden sitoutumista ruokaturvan ja ravitsemuksen paranantamiseen niin sanotun HANCI-indeksin (Hunger and Nutrition Commitment Index) avulla. Sitoutumista arvioidaan muun muassa maanviljelyyn suunnatun avun sekä ruokaturva- ja ravitsemuspolitiikan perusteella sekä tarkastelemalla sopimuksia, jotka voivat vaikuttaa köyhien maiden nälkä- ja ravitsemustasoon.

Indeksin kärkimaaksi nousi 23 OECD-maan joukosta Britannia, vaikka sen rahallinen panos ruoka- ja ravitsemusohjelmiin kehitysmaissa ei yllä suhteellisesti samalle tasolle kuin esimerkiksi Kanadan ja Tanskan. Sen sijaan Britannian hyveitä ovat annetuista apulupauksista kiinnipitäminen sekä luonnon monimuotoisuutta tukevien hankkeiden ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen.

Toiseksi sijoittunut Kanada on ollut vahva ja vakaa maatalouden ja ruokaturvan rahoittaja viime vuosikymmenen ajan. Kolmanneksi tullut Tanska puolestaan on profiloitunut erityisesti ravitsemusohjelmien sekä ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeuttavien toimien rahoittajana.

Suomi sijoittuu indeksissä keskikastiin: 10. sijalle 23 maan joukossa. Tulos on kaksijakoinen, sillä nälän poistamisessa Suomen sitoutuminen on koko joukon korkein, mutta ravitsemuksen kohentamiseen tähtäävissä toimissa Suomella on rutkasti parannettavaa.

Afrikkalaisjärjestöt arvostelevat G8:n suunnitelmia kolonialistisiksi

Indeksin kärkimaa Britannia pääsee G8-puheenjohtajana edistämään kansainvälistä yhteistyötä ruokaturvan parantamiseksi isännöidessään 8. kesäkuuta "Nutrition for Growth: Beating Hunger through Business and Science" -huippukokousta. Tavoitteena on etsiä uudenlaisia yhteistyökuvioita ruokaturvan parantamiseksi erityisesti yritys- ja tiedemaailman kanssa.

Kokouksessa käsitellään muun muassa vuosi sitten Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lanseeramaa "New Alliance"-sijoitusohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda yksityisen sektorin toimijat vahvemmin Afrikan maaseudulle. Kuusi Afrikan maata on jo allekirjoittanut aloitteen, ja neljältä odotetaan allekirjoituksia Lontoon huippukokouksessa.

Useiden afrikkalaisten pienviljelijäliikkeiden, ruokaturvaa ajavien järjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan tahojen edustajat lähettivät oman kannanottonsa kokouksen agendaan 3. kesäkuuta, uutisoi World Development Movement -järjestö.

Ne pitävät "New Alliance" -ohjelmaa kolonialistisena ja syyttävät G8-ryhmän maiden johtajia monikansallisten maatalousalan yritysten, kuten Yaran, Monsanton, Syngentan ja Cargillin, tukemisesta afrikkalaisten pienviljelijöiden kustannuksella.

"Tiedon ja resurssien, kuten siementen ja geneettisen materiaalin, yksityistäminen tarkoittaa rojaltien virtaa pois Afrikasta monikansallisten yritysten käsiin", kannanotossa todetaan.

Tukea brittijärjestöiltä: "Cameron, vedä rahat pois!"

Afrikkalaistoimijat ovat saaneet tukea yli 25 brittijärjestöltä, jotka vaativat pääministeri David Cameronia vetämään pois lähes 400 miljoonaa puntaa, jotka Britannia on luvannut suunnata "New Alliance" -ohjelmaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

"G8 on käsittämättömän kyyninen esittäessään taistelevansa nälkää ja maakaappauksia vastaan Afrikassa, kun se samaan aikaan tukee suunnitelmaa, joka uhkaa tuhota satojen tuhansien pienviljelijöiden elämän", toteaa Kirtana Chandrasekaran Maan ystävistä.

"'New Alliance' on loukkaus Afrikan kansoille: se vaatii heitä muuttamaan siemenlakinsa, kauppalakinsa ja maan omistussuhteet. Yritysten etu ajaa paikallisten ruokatarpeiden ohi. Afrikkalaiset kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tunnistaneet, että 'New Alliance' on karvasta kalkkia ja he ovat oikeassa torjuessaan sen."