Etenkin englanninkielisessä maailmassa on tapana kampanjoida tällaisten "killer facts" -lukujen kanssa. Suomessa harvoin näkee näin räikeitä yksinkertaistuksia.
Kuva:
Kuvakaappaus Oxfamin sivuilta
Uutinen

Tutkijat: Veronkierron lopettaminen tuskin toisi maalailtuja kehityshyötyjä

Kansainvälisten kehitysjärjestöjen mukaan kehitysmaat voisivat saada aikaan vaikka mitä, jos veronkierto saataisiin kuriin. Tutkijat pitävät kuitenkin epätodennäköisenä, että esimerkiksi Venäjä oikeasti maksaisi Malawin ulos köyhyydestä, niin kuin maalailuissa oletetaan.
Esa Salminen
15.4.2015

Kansainvälistä veronkiertoa vastaan kampanjoivat kehitysjärjestöt tekevät mielellään havainnollistavia vertailuja siitä, mitä kaikkea yritysten vilunkipelillä veroparatiiseihin viemillä rahoilla voisi saada aikaan köyhissä maissa.

Esimerkiksi ActionAidin mukaan rahat voisivat avata polun ulos köyhyydestä miljardeille ihmisille, Oxfamin mukaan summa vastaa nelinkertaisesti sitä, mitä maksaisi saada jokainen maailman lapsi kouluun. IF-kampanjan mukaan rahoilla lopetettaisiin maailman nälkä ja Onen mukaan estettäisiin 3,6 miljoonan lapsen kuolema maailman köyhimmissä maissa.

Ajatushautomo Centre for Global Developmentin (CGD) tutkijan Vijaya Ramachandranin ja vapaan tutkijan Maya Forstaterin mielestä on liian yksioikoista ja jopa harhaanjohtavaa väittää, että veronkierron kuriin saaminen vapauttaisi massiiviset rahat kehityksen käyttöön yllä kuvatulla tavalla.

Ramachandran ja Forstater kirjoittavat CGD:n blogissa, että valtaosa valuuttapaosta, veronkierrosta ja verojen välttelystä tapahtuu "kehitysmaiden" joukosta suurissa talouksissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä.

Tutkijoiden mielestä on "epätodennäköistä", että veronkierron mahdollisesti loppuessa Venäjä ja Kiina investoisivat kasvavat verotulonsa esimerkiksi hyttysverkkoihin ja koulukirjoihin Mosambikissa ja Malissa. Ei ole mitään takeita siitä, että nämä maat käyttäisivät kasvavat rahansa järjestöjen toivomalla tavalla edes omissa maissaan.

Rahoilla pelastetaan hypoteettisia, ei oikeita lapsia

Maya Forstater pureutuu omassa blogissaan tarkemmin One-järjestön "lupaukseen" siitä, että jos G20-ryhmä puuttuisi yritysten siirtohinnoitteluun, voitaisiin "helposti" saada kokoon 28 miljardia dollaria. Tällä rahalla voitaisiin estää 3,6 miljoonan lapsen kuolema matalatuloisissa maissa vuosittain.

Kuitenkin jos Onen omia lukuja katsoo tarkemmin, huomaa, että järjestön toivomilla toimilla saataisiin nimenoman matalan tulon maissa kerättyä veroja "vain" 1,3 miljardia dollaria nykyistä enemmän.

Onen raportissa jätetään mainitsematta, että 95 prosenttia näistä 3,6 miljoonasta lapsesta pelastuisi siis vain, jos keskituloiset ja varakkaat kehitysmaat siirtäisivät verotulonsa lyhentämättöminä köyhempiin maihin. Ja jos ne maat sen jälkeen käyttäisivät rahat lapsikuolleisuuden estämiseen.

Verotuksesta toki hyötyäkin

Tutkijoiden mukaan on selvää, että heikkojen veronkantojärjestelmien kehittäminen voi tarjota merkittävät tulonlähteet köyhille maille. Monet maat ovat verouudistuksista hyötyneetkin, ja verotuksen kehittäminen on sitä tärkeämpää, mitä enemmän maiden taloudet kasvavat.

Kuitenkin nyt suurimmassa osassa niin köyhiä maita, joissa kehitysapu on vielä merkittävä osa valtion budjettia, kauppaan liittyvien verojen välttelyn aiheuttama menetys vastaa korkeintaan noin 15:tä prosenttia kunkin maan saamasta avusta.

Forstaterin laskelmien mukaan esimerkiksi Bangladesh voisi lisätä vuotuista veronkantoaan 2,77 dollarilla per asukas. Etiopian kohdalla summa olisi 6,81, Intiassa 9,31 ja Kiinassa 4,14 dollaria.

"Enemmän kuin ei mitään, mutta rahat jäävät kauas niistä summista, joiden toisinaan uskotellaan ratkaisevan kaikki ongelmat", Forstater kirjoittaa.

Hänen mielestään on sokeeraavaa, että kunnioitetut järjestöt edelleen sanovat sensaatiohakuisesti, että tietynlainen veropolitiikka voisi pelastaa ihmishenkiä, jos ne puhuvat tietoisesti teoreettisista ihmisistä oikeiden sijaan.

Hänestä keskustelun veropolitiikasta tulisi perustua kunnon analyysiin — ei oletuksiin siitä, että Venäjän verotulot ja Malawin terveydenhuoltobudjetti olisivat osa samaa pottia. Harhaanjohtava viestintä syö järjestöjen uskottavuutta.

Ramachandran ja Forstater ovatkin kutsuneet koolle tutkijoista, ajatushautomoista ja järjestöistä koostuvan työryhmän tutkimaan veronkierron analyysejä ja toimivamman verotuksen mahdollisuuksia eri maissa.

Samalla ryhmä tutkii, mitkä usein toistelluista "totuuksista" perustuvat tietoon ja mitkä rinnastetaan totuuksiin vain siksi, että niitä on toisteltu riittävän usein.