Kuva:
Achim Baque
Shutterstock
Uutinen

Tutkijat: Mannerjään sulamista on enää vaikea pysäyttää

Ilmastonmuutoksen aiheuttama jään sulaminen on käynnistynyt Etelämantereella. Seurauksena on merenpinnan huomattava nousu, arvioi kaksi erillistä tutkimusryhmää.
Sanna Jäppinen
19.5.2014

Etelämantereen, Antarktiksen, länsiosan valtavat jäätiköt ovat alkaneet todistettavasti ohentua, arvioidaan kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. 

"Mannerjään vakaudesta on ollut paljon spekulaatioita, ja monet tutkijat ovat arvioineet sulamisen olevan jo meneillään", toteaa Washingtonin yliopiston tutkimusryhmän vetäjä Ian Joughin yliopiston verkkosivuilla.

"Tutkimuksemme tarjoaa todisteita jääpeitteen ohenemisesta ja määrällisiä arvioita siitä, miten jäätiköiden romahtaminen tapahtuu."

Joughinin mukaan tutkimukseen liittyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvää on se, että jäätiköt eivät ole katoamassa hetkessä: nopeimmillaan sulaminen tapahtuisi 200 vuodessa, hitaimman skenaarion mukaan siihen menisi yli tuhat vuotta. Huonoa taas se, että sulaminen saattaa nykytiedon perusteella olla vääjäämätöntä.

Toinen Antarktiksen mannerjään sulamista seurannut tutkimusryhmä, Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon NASAn ja Kalifornian yliopiston yhteishanke, on arvioissaan yhtä pessimistinen. Seurattuaan 40 vuoden ajan Amundsenin meren alueen jäätiköitä Länsi-Antarktiksella tutkimusryhmä sanoo, että nyt sulamisessa on saavutettu ”kohta, josta ei enää ole paluuta”.

Merenpinta nousee jo nyt

Tutkijoiden mukaan mannerjään sulaminen ei johdu ilman lämpenemisestä vaan valtameren syvyyksissä olevasta lämpimästä vedestä, jonka Antarktiksella puhaltavat tuulet nostavat pintaan.

"Jään oheminen viime vuosikymmeninä on mitä todennäköismmin yhteydessä ilmastonmuutokseen", Joughin arvioi. Jos päästömäärät kasvavat, sulaminen nopeutuu ja jäätikön romahdus tapahtuu nopeammin. Taustalla vaikuttavat myös ihmisestä riippumattomat muutokset ilmastossa, joten tutkijoiden mukaan tarkkoja skenaarioita sulamistahdista on vaikea tehdä.

Molempien tutkijaryhmien mukaan jäätiköistä sulava vesi tulee nostamaan merenpintaa huomattavasti. 

"Länsi-Antarktiksen jäätiköillä on jo nyt merkittävä vaikutus merenpinnan nousuun, sillä niistä vapautuu vuodessa jäätä mereen saman verran kuin koko Grönlannin mannerjäästä", NASAn ja Kalifornian yliopiston tutkimusryhmä arvioi NASAn sivuilla. Kaikkiaan tutkituissa jäätiköissä on ryhmän mukaan niin paljon jäätä, että sulaessaan se nostaisi merenpinnan tasoa globaalisti 1,2 metriä.

Kokonaisuudessaan Etelämantereen jäiden sulamisen on arvioitu aiheuttavan 60 metrin nousun merenpinnassa.

Napajäätiköiden sulaminen altistaa konflikteille

Kolmas tuore raportti käsittelee napajäätiköiden sulamisen seurauksia pohjoiselle napa-alueelle, Arktikselle.

Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriö on yllättynyt nopeista muutoksista, joita Arktiksella on tapahtunut jäiden sulamisessa, todetaan maan merivoimien tukeman Centre for Naval Analysis -tutkimuskeskuksen raportissa. Raportin mukaan alueen ikijää saattaa olla mennyttä jo vuosisadan puoliväliin mennessä.

Jään sulaminen lisää tutkimuksen mukaan alueen konfliktialttiutta: jäättömänä Arktis trajoaa yhä useampia laivareittejä – ja yhdysvaltalaisten uhkakuvissa laivat ovat erityisesti venäläisiä ja kiinalaisia. Ikijään sulaessa myös alueen luonnonvarat, erityisesti öljy, tulevat herättämään paljon kiinnostusta, raportissa arvioidaan. 

Ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamista konflikteista varoiteltiin myös kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n osaraportissa maaliskuussa.

Esimerkiksi vesivarat tulevat olemaan tulevaisuudessa monin paikoin erittäin kortilla: raportin mukaan jo asteen nousu lämpötilassa vähentää subtrooppisten alueiden vesivaroja 20 prosentilla, ja neljän asteen nousu tietäisi 80 prosentin heikkenemistä. Eniten kärsivät köyhät maat, joiden sopeutumiskyky imaston lämpenemisen seurauksiin on heikko.