Uutinen

Tuomioja: Velkakriisin ja köyhyyden ratkomiseksi on nyt runsaasti tahtoa

Kansainvälisessä politiikassa on meneillään jonkinlainen syvällisempi murroskausi - ja tilaisuuteen on tartuttava nyt, arvioi ulkoministeri Erkki Tuomioja kehitysmaiden velkakriisiä käsitelleessä paneelikeskustelussa.
Sanna Jäppinen
12.4.2005

Kuva: Jussi Raumolin, Erkki Tuomioja ja Johannes Urpelainen (Kuvaaja: Sanna Jäppinen)
Erkki Tuomiojan (kesk.) lisäksi paneelikeskusteluun osallistuivat kehitysmaatutkimuksen dosentti Jussi Raumolin (vas.) ja puheenjohtajana Johannes Urpelainen Attacista.
"Globalisaatio on hyväksytty tosiasia, ja myös sen haittavaikutukset myönnetään kaikkialla. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa maailman suurimmaksi ongelmaksi nimettiin köyhyys", ministeri Tuomioja totesi puhuessaan 12. huhtikuuta Attacin velkakampanjan paneelikeskustelussa Helsingin yliopistolla.

Tuomioja muistutti lukuisista viime aikoina tehdyistä korkean tason aloitteista köyhien maiden velkaongelman ja köyhyyden helpottamiseksi. On Ranskan ja Britannian aloitteet velkahelpotuksista, Tony Blairin johtaman Afrikka-komission suositukset, presidenttien da Silva ja Chirac esitys kansainvälisistä veroista yhtenä kehitysrahoituksen kanavana ja Kofi Annanin raportti YK:n uudistamisesta ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisesta - jota käsitellään syksyllä YK:n huippukokouksessa.

"Minusta on syytä optimismiin, kun niin moni taho maailmassa kokee nyt velvollisuudekseen esittää vaihtoehtoja köyhyyden vähentämiseksi. Onhan tässä tosin vähän sellainen 'Antaa kaikkien kukkien kukkia` -meininki, mutta periaatteessa kaikki aloitteet ovat kyllä yhteensovitettavissa", Tuomioja arvioi. "Eikä pitäisi olla tärkeää, kenen nimissä joku aloite loppujen lopuksi toteutuu."

"Suomen hallitus on arvioinut näitä aloitteita, mutta mitään päätöksiä siitä, mitä kannatamme, ei ole tehty. Esimerkiksi brittien velkahelpotusaloitetta olemme valmiita katsomaan positiivisesti, kunhan se on valmis", Tuomioja selvitti. "Maailmanpankin HIPC-velkahelpotusohjelma on kuitenkin ensisijainen keino velkakriisin ratkomiseksi, eivätkä uudet aloitteet saa olla pois sen toimeenpanosta."

Tuomioja vakuutti, että kun tulevana viikonloppuna pidettävässä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksessa keskustellaan velkahelpotuksista, on Suomi toteutuskelpoisten aloitteiden takana - tai ei ainakaan jarruna.

Laajemmin Suomen kehityspoliittisesta linjasta puhuessaan Tuomioja viittasi viime viikkojen rankkaan kritiikkiin, että hallitus olisi luopunut lupauksestaan saavuttaa kehitysrahoituksessa YK:n suosittama 0,7 prosenttia kansantulosta vuoteen 2010 mennessä. "Puheet siitä, että Suomi olisi lipsunut kehitystavoitteistaan, ovat ennenaikaisia", ulkoministeri totesi. "Pidämme kiinni vähintään niistä tavoitteista, jotka on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan."

Suomi toimii erityisesti Helsinki-prosessin kautta

Suomi ei itse ole merkittävä velkoja, ja paneelikeskustelussa Suomen rooliksi velkakriisin ratkomisessa määriteltiinkin aloitteellisuus ja liittoutuminen yhdessä muiden maiden kanssa.

Tuomioja puhui erityisesti Helsinki-prosessin mahdollisuuksista. Prosessi on Suomen ja Tansanian hallitusten vuonna 2002 käynnistämä hanke, joka pohtii globaalin hallinnan ongelmia sekä eteläisen että pohjoisen pallonpuoliskon näkökulmasta. Mukana ryhmässä on niin poliitikkoja kuin kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämänkin edustajia, jotka ovat yhtä mieltä globalisaation haitoista - tuloeroista, demokratian puutteesta ja köyhyydestä seurannaisvaikutuksineen - mutta esittävät erilaisia näkemyksiä ongelmien ratkaisuksi.

"Juuri tämä hyvin erilaisten tahojen yhteensaaminen on ollut arvokas asia. Vaikka varsinainen prosessi päättyy syyskuussa pidettävään Helsinki-konferenssiin, uskon että on luotu mekanismeja, joilla dialogia voidaan jatkossakin käydä eri toimijoiden välillä. Olemme eräällä tavalla luoneet sillan Maailman talous- ja sosiaalifoorumien välille", Tuomioja totesi.

Tärkeimmäksi anniksi ulkoministeri ennustaa kuitenkin prosessin ympärilleen keräämän "samanmielisten" maiden joukon tulevan toiminnan. Tällä hetkellä Suomen ja Tansanian ohella Britannia, Espanja, Unkari, Malesia, Algeria, Egypti, Etelä-Afrikka, Meksiko, Brasilia ja mahdollisesti Kanada ovat lupautuneet ulkoministeritasolla edistämään Helsinki-prosessin tulevia suosituksia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

"Maat tulevat vaikuttamaan omissa alueellisissa yhteisöissään, kuten Euroopan ja Afrikan unionissa", Tuomioja arvioi.

Attacin velkakampanjan paneelikeskustelut jatkuvat Tampereella 20.4., Turussa 21.4. ja Jyväskylässä 28.4.

Lisää tietoa aiheesta

Attacin velkakampanja
Helsinki-prosessi
Tuoko Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokous selkeyttä velkahelpotuksiin?