Uutinen

Tuomioja: Valuutanvaihtovero hyvä keino kehitysrahoitukseen

Rahoituskriisi voi muuttaa kehitysrahoituksesta käytävää keskustelua, Erkki Tuomioja arvioi. Hän toivoo, että myös Suomen hallitus alkaisi pohtia uusia rahoituksen muotoja.
Eeva Eronen
8.10.2008
EEVA ERONENErkki Tuomioja


Erkki Tuomiojan mukaan kehitysmaiden tukeminen lisäisi tasaista kysyntää ja sitä kautta koko maailmantalouden vakautta.

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja toivoo hallitukselta huomiota niin sanotuille innovatiivisille kehitysyhteistyön rahoituslähteille. Niillä tarkoitetaan uusia rahoitusmuotoja, esimerkiksi valuutanvaihtoveroa ja lentomatkustajamaksua, joilla kerätään rahaa virallisen kehitysavun jatkoksi.

Tuomiojan mukaan nykyhallitus ei ole ollut aiheesta kiinnostunut. "Se on tuntenut suurinta mielenkiintoa innovaatioita kohtaan pohtiessaan, miten sotilaallisen kriisinhallinnan menoja saataisiin luettua kehitysyhteistyön piiriin", hän arvosteli.

Kepan koulutuksessa vierailleen Tuomiojan mukaan uusista rahoitusmuodoista ei ole keskusteltu eduskunnassa. Hänen mielestään mielestään ulkoasiainvaliokunta, jonka varajäsen Tuomioja on, voisi nostaa asiaa esille.

Maailmanlaajuisen kehityksen suhteen entinen ulkoministeri oli kuitenkin varovaisen toiveikas; käyty keskustelu ja poliitikkojen valmius harkita uusia rahoituskeinoja ovat hänen mukaansa edenneet viime vuosina lupaavasti.

Kriisi voi sysätä muutokseen

Tuomioja arvioi, että maailman rahoitusmarkkinoita päälaelleen myllertävä kriisi muuttaa kehitysrahoituksesta käytävää keskustelua, mutta sen suuntaa on hankala ennustaa. Hän pelkäsi, että kasvavaa epävarmuutta käytetään verukkeena "ylimääräisistä lupauksista" luopumiseen.

Toisaalta Tuomioja arvioi, että kriisi voi myös vauhdittaa uusien rahoitusmallien käyttöönottoa tai talouden sääntelyn lisäämistä, mikä voi koitua kehitysmaiden hyödyksi.

"On valitettavasti niin, että suuria reformeja tapahtuu vain kriisien kautta. Ei niitä tehdä hyvinä aikoina", hän sanoi.

Kehitysmaita tukevaa sääntelyä olisi esimerkiksi yritysten harjoittamaan laittomaan veronkiertoon puuttuminen, mikä kasvattaisi monien köyhien valtioiden budjettia huomattavasti.

Tuomiojan mukaan kehitysmaiden tukeminen joko perinteisen kehitysyhteistyön keinoin tai muuten voisi nyt ylipäätään olla erityisen fiksua - koko maailman taloutta ajatellen. Hän toivoikin, että talouden alamäki johtaisi "maailmanlaajuisen keynesiläisyyteen". Keynesiläisyys tarkoittaa John Maynard Keynesin oppien mukaista talousteoriaa, jonka idea on tasoittaa suhdannevaihteluita kysyntää sääntelemällä.

Kehitysmaiden kysyntä on vakaata ja niihin suunnatut rahat menisivät varmasti kiertoon eivätkä sukan varteen, Tuomioja summasi. "Siitä tulisi työtä ja kysyntää myös teollisuusmaille", hän arvioi.

Valuutanvaihtoveron painotus muuttunut

Varsinaisista uusista rahoituslähteistä potentiaalisimpana Tuomioja pitää valuutanvaihtoveroa, jonka yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja nobelisti James Tobin esitteli jo vuonna 1972.

Järjestöt ovat perinteisesti puhuneet valuutanvaihtoveron puolesta, koska se vähentäisi talouden vakautta horjuttelevaa spekulatiivista kaupankäyntiä. Nyt verosta käytävä keskustelu on painottunut kehitysrahoituksen keräämiseen. Samalla veron suunniteltu suuruus on kutistunut.

Tuomiojan mukaan hankkeen "ideologisen virityksen" heikentyminen on tehnyt siitä helpommin hyväksyttävän ja monet hallituksetkin ovat alkaneet kannattaa sitä.

Valuutanvaihtoveron lisäksi Tuomioja piti varteenotettavana vaihtoehtona lisärahan keräämiseen lentomatkustajamaksua eli lentojen ostajilta kerättävää ylimääräistä maksua, joka kanavoitaisiin kehitystyöhön.

Mahdottomana hän ei pidä myöskään YK:n pyörittämää globaalia lottoa varojen saamiseksi. "Mutta en tiedä, miten kestävän kehityksen mukaista on tukea uhkapeliä", hän sanoi.

Lisää tietoa aiheesta