Uutinen

Tuoko Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokous selkeyttä velkahelpotuksiin?

Kansainvälisten rahoituslaitosten kevätkokous kerää valtiovarain- ja kehitysministerit keskustelemaan muun muassa köyhien maiden velkahelpotuksista. Kokouksen alla rahoituslaitokset julkaisivat myös raporttinsa vuosituhattavoitteista.
Sanna Jäppinen
14.4.2005

Washingtonissa 16.-17. huhtikuuta pidettävä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokous jatkaa rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmän helmikuun alussa tekemän velkahelpotusaloitteen käsittelyä. Tuolloin G7-maiden valtiovarainministerit sitoutuivat leikkaamaan pahiten köyhtyneiden maiden monenkeskisiä velkoja eli Maailmanpankin ja IMF:n myöntämiä lainoja.

Velkahelpotusten rahoituksen selvittäminen jätettiin helmikuussa Maailmanpankin ja IMF:n tehtäväksi, ja nyt odotetaan tuloksia. Yksi mahdollinen rahoituskanava olisi IMF:n kultavarantojen myyminen.

G7-ryhmällä ja muilla teollisuusmailla ei ole yhtä ja yhtenäistä näkemystä velkahelpotusten toteutuksesta. Helmikuussa oman aloitteensa oli jättänyt ainoastaan Britannia, mutta sittemmin ehdotuksensa ovat antaneet myös Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Hollanti.

"Aloitteet poikkeavat toisistaan melko lailla", toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi. "Valtioilla on eri näkemykset siitä, mitkä maat velkahelpotuksia saisivat ja millä oikeudella sekä itse prosessin toteutuksesta ja rahoituksesta."

EU:n kanta velkahelpotuksiin on Euroopan komission keskiviikkona julkistaman ehdotuksen mukaan peruspositiivinen, mutta varovainen. Maailmanpankin HIPC-velkahelpotusohjelmaan kuuluvien maiden ohella komissio mainitsi erityistarvetta velkahelpotuksiin olevan ainoastaan konflikteista toipuvilla mailla sekä mailla, joiden toimintaympäristössä tapahtuu yhtäkkisiä, merkittäviä muutoksia.

Suomella ei kantaa velkahelpotusaloitteisiin vielä ole, totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja 12. huhtikuuta pidetyssä kehitysmaiden velkakriisiä käsitelleessä keskustelutilaisuudessa.

"Kansalaisjärjestöjen mielestä peruskysymys on, jatketaanko nykyisellä HIPC-ohjelman linjalla vai siirrytäänkö seuraavaan vaiheeseen ja myönnetään, että YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi on myönnettävä suurempia helpotuksia laajemmalle joukolle maita", Nahi sanoo.

"Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa monen maan velanhoitokulut ovat suurempia kuin investoinnit koulutukseen tai terveydenhoitoon. Jokaista saamaansa kehitysapueuroa kohti nämä maat maksavat 50 senttiä takaisin velkamaksuina."

Kokouksen alla raportti vuosituhattavoitteista

Kevätkokouksessa tullaan käsittelemään myös Maailmanpankin ja IMF:n 12. huhtikuuta julkaisemaa Global Monitoring 2005 -raporttia, joka kuuluu vuosituhattavoitteiden etenemistä tarkastelevaan raporttisarjaan.

Raportissa korostetaan kehitysmaiden omaa roolia: niiden on laadittava omat suunnitelmansa köyhyyden vähentämiseksi sekä kohennettava hallintoa ja erityisesti yksityissektorin toimintaedellytyksiä.

Raportissa nostetaan esille Saharan eteläpuolisen Afrikan erityistarpeet, ja todetaan, että kansainvälinen asenne alueen ongelmiin on tähän asti ollut suhteellisen välinpitämätön.

"Kansainvälisen yhteisön uskottavuus on nyt vaakalaudalla enemmän kuin koskaan. Rikkaiden maiden on lunastettava lupauksensa kehitysavun, kaupan ja velkahelpotusten suhteen", Maailmanpankin pääjohtaja James Wolfensohn totesi raportin julkistustilaisuudessa.

Rikkaille maille esitetään raportissa myös muun muassa vaatimus maatalouskaupan remontoimisesta uuteen uskoon - teollisuusmaiden olisi vähennettävä omia maataloustukiaan, jotka heikentävät kehitysmaiden maataloustuotteiden kilpailukykyä.

Raportin listaamiin tärkeimpiin toimintaohjeisiin kuluu kehitysavun kaksinkertaistaminen viiden vuoden kuluessa ja kauppapolitiikan valjastaminen nykyistä paremmin osaksi apua.

"Rahoituslaitosten näkemys kauppapolitiikasta on kuitenkin hyvin yksisilmäinen", Tytti Nahi muistuttaa. "Jos toivotaan kehitysmaiden omistajuuden lisääntyvän, pitäisi myös kauppapolitiikasta keskustella osallistavasti sekä parlamenttien että kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tähän asti talous on nähty alueena, josta sovitaan virkamiesten välillä. Tässä Maailmanpankki voisi mennä itseensä."

Lisää tietoa aiheesta

Maailmanpankin ja IMF:n kokous 16.-17.4.
Tiedote Maailmanpankin ja IMF:n Global Monitoring 2005 -raportista
Eurodad: Sell IMF gold to cancel the debt - decision time is now
Tuomioja: Velkakriisin ja köyhyyden ratkomiseksi on nyt runsaasti tahtoa
Kepan tiedote 8.2.2005: G7-maiden velka-aloite lupaava