Uutinen

Tukijamaat huolestuneita Nicaraguan tilasta

Nicaraguan valtapuolueiden - liberaalien ja sandinistien - kähmintä- ja jarrutuspolitikointi on maassa toimivan kansainvälisen yhteisön mielestä viemässä maata vakavaan poliittiseen kriisiin.
Kimmo Lehtonen
17.4.2004

MANAGUA -- Varsin tiukkasävyisessä julkilausumassa noin parinkymmenen keskeisen tukijamaan verkosto (Mesa Global de Donantes) antaa ymmärtää, että koko valtiokoneiston modernisointi on välttämätöntä maan kehitykselle. Nicaragualaisten tulevaisuuden nimissä verkosto pitää kiireellisinä kaikkien valtiomahtien ja instituutioiden demokratisointia ja vahvistamista.

Nicaraguan päästyä tänä vuonna Maailmanpankin HIPC-velkaohjelmamaaksi, sille vapautui vuositasolla noin 100 miljoonaa dollaria käytettäväksi köyhyyden vähentämiseen Kansallisen kehitysohjelman (Plan Nacional de Desarrollo) puitteissa. Tukijamaiden mukaan maan institutionaalinen halvaantuminen kuitenkin seisahduttaa hallituksen köyhyyden vähentämiseen tähtäävän politiikan ja vaarantaa HIPC-ohjelman suomat mahdollisuudet.

Tukijamaat ovat erityisen huolestuneita siitä, että maan instituutiot jäävät lyhytnäköisistä puoluepoliittisista eduista käytävän taistelun jalkoihin ja menettävät samalla loputkin nauttimastaan luottamuksesta ja toimintakyvystä. Ytimekkäästi sanottuna poliittisessä väännössä on kyse siitä, että sandinistit ja liberaalit turvaavat keskinäisellä sopimuksella edustuksensa maan valtiomahdeissa ja instituutioissa ohjatakseen politiikkaa ohi toimeenpanovallan.

Presidentti Bolañoshan tuli kolme vuotta sitten valtaan ja sanoi keskittävänsä kaikki voimansa maan instituutioiden voimistamiseen, korruption kitkemiseen ja maan saamiseksi talouskasvun tielle. Kaikissa näissä kolmessa pääkohdassa on poljettu paikallaan, jos ei nyt oteta lukuun korruption vastaisessa taistelussa saavutettuja erävoittoja.

Kansalaisyhteiskunta mukaan vahvistamaan oikeusvaltiota



Tukijamaiden julkilausumassa korostetaan, että nicaragualaiset ovat ennenkin osoittaneet kyvykkyytensä selvitä kunnialla vaikeista muutosprosesseista, joten nyt olisi aika puhaltaa yhteiseen hiileen oikeusvaltion vahvistamisen nimissä. Tämä vaatii tukijoiden mukaan kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista kaikkien kansakunnalle tärkeiden ongelmien ratkaisuun.

Nicaragua saa kehitysapua tänä vuonna noin 500 miljoonaa dollaria. Summa on pysynyt suurin piirtein samana viimeisten vuosien ajan. Vuodesta 1980 lähtien Nicaraguan arvioidaan saaneen ulkomaista tukea kaiken kaikkiaan 20 miljardia dollaria. Tämä vuosittainen apupaketti on 20 prosenttia Nicaraguan bruttokansantuotteesta, 83 viennin ja 28 prosenttia tuonnin arvosta. Kahdeksan jokaisesta kymmenestä hallituksen projektista toteutetaan avustusvaroin.

Nicaraguan demokratiakehitystä seuraavan Etica y Transparencia -järjestön Roberto Courtneyn mielestä maan poliittisen eliitin tulisi kuunnella kansainvälisen yhteisön sanomaa, eikä leimata sitä sisäisiin asioihin puuttumiseksi ja siksi arvottomaksi. Courtneyn mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on täysi oikeus vaatia Nicaragualta sen itsensä allekirjoittamiin yhteistyösopimuksiin kirjattuja asioita, kuten korruption vastaista taistelua ja hyvän hallinnon pilareiden rakentamista.

Courtney myös muistuttaa, että Nicaragua on suuresti riippuvainen tukijamaiden dollareista. Hänen mukaansa nicaragualaisten ei kuitenkaan ensisijaisesti tule pelätä kansainvälisen yhteisön rangaistusta (rahavirtojen tyrehtymistä), vaan olla huolissaan ennen kaikkea siitä, että "poliittiset (lehmänkauppa)sopimukset tekevät meidät entistä riippuvaisemmaksi kansainvälisestä yhteisöstä".