Uutinen

Tuhatkunta viihtyi yli sadan järjestön joukossa

Juuri päättyneeseen 0,7-kampanjaan osaa ottaneen Kokoomuksen opiskelijaliiton Tuhatkunnan puheenjohtaja sanoo kampanjoinnin vähentäneen myös ennakkoluuloja muita järjestöjä kohtaan.
Salka Pöllänen
25.3.2006

0,7-mielenosoitus (kuva: Juha Metso)

Kampanja kehitysyhteistyörahojen puolesta yhdisti yhteiseen rintamaan tänä vuonna enemmän järjestöjä kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 115. Yhteistyöhön ryhtymistä ei estänyt edes se, että järjestöt saattavat muissa kysymyksissä ajaa erilaisia tavoitteita, kertoo kokoomuksen opiskelijaliiton tuhatkunnan puheenjohtaja Jussi Salonranta.

"Hyvä periaate on "tietää enemmän ja luulla vähemmän". Kun toisten järjestöjen toiminnasta tietää tarpeeksi, myös ennakkoluulot  vähenevät ja yhteistyön tekeminen helpottuu, vaikka toimintatavat voivat poiketa toisistaan", sanoo Saloranta.

Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta onkin tavoite, jonka puolesta laaja kansalaisten ja järjestöjen rintama on taistellut jo 1970-luvulta lähtien. Tänä keväänä mukana oli ennätyksellisen laaja kirjo toimijoita poliittisista nuorisojärjestöistä kulttuurijärjestöihin, Marttaliitosta Metalliliittoon ja Maan ystävistä partiolaisiin.

Yhdessä järjestöt edustavat hyvin suurta joukkoa erilaisia ihmisiä. Suurimpiin kampanjassa mukana olleisiin yksittäisiin järjestöihin kuuluu yli satatuhatta suomalaista.

0,7-kampanja on hyvä esimerkki siitä, miten järjestöjen välisistä eroista huolimatta todellinen yhteistyö on mahdollista. Järjestöjen erilaisuus on tärkeä voimavara, sillä erilaisten toimintatapojen ja yhteyksien avulla yhteistä sanomaa saadaan levitettyä laajemmallekuin yksittäisten järjestöjen toimesta.

Järjestöt osallistuivat tempauksiin ja allekirjoittivat vetoomuksen, jossa vaadittiin hallitusta pitämään kiinni hallitusohjelmaan kirjatusta aikataulusta nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Kampanja on myös todiste siitä, että yhteistyötä tarvitaan, jotta sanoma menisi perille. Parhaimmillaan laajan rintaman muodostaminen hteisen tavoitteen taakse voi luoda niin paljon painetta, että päättäjien on pakko ottaa asia esille myös omalla agendallaan.

Näkökulma: Miten herättää pahvi?

Kevään 0,7-kampanjassa saimme havaita, että pahvinenkin päättäjä saattaa kuunnella kansalaisia paremmin kuin todellinen valtiovarainministeri. Ennen budjettineuvotteluja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kieltäytyi kategorisesti tapaamasta kansalaisjärjestöjä. Tärkeitä budjettikehyspäätöksiä ei voida tehdä tyhjiössä. Niinpä kansalaisjärjestöt pyrkivät herättämään keskustelua siitä, mihin valtion rahoja käytetään.

"Meillä on varaa auttaa", totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki tavatessaan kansalaisia 6.3. järjestetyssä mielenosoituksessa viitaten tuoreeseen Maailmanpankin tutkimukseen, jonka mukaan Suomi on kahdenneksitoista vaurain maa maailmassa. Herää kysymys, onko valtiovarainministeriö kieltäytynyt kuulemasta myös muita ministereitä budjettipäätöksiä tehdessään.

Mielenosoitus Senaatintorilla maaliskuussa oli kansalaisjärjestöjen 0,7-kampanjassa viimeisiä yrityksiä osoittaa päättäjille kansalaisten halu nostaa kehitysrahoitus YK:n suosittamalle tasolle hallitusohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti. Jos perinteiset keinot, kuten vaaleissa äänestäminen, osallistuminen julkiseen keskusteluun, toimiminen kansalaisjärjestöissä sekä mielenosoitusten ja tempausten järjestäminen eivät riitä saamaan päättäjiä kuuntelemaan kansalaisia, alkavat neuvot olla vähissä.

Olemme tehneet voitavamme. Olisi jo vihdoin hallituksen vuoro näyttää, että heiltä löytyy tahtoa toteuttaa omaa ohjelmaansa.