Donald Trump puhumassa CPAC-tapahtumassa Washingtonissa vuonna 2011.
Donald Trumpin ensimmäiset sata päivää ovat olleet täynnä presidentin määräyksiä. Ilmastopäätökset suosivat rikkaita.
Kuva:
Gage Skidmore
Uutinen

Trumpin sata päivää vallassa: Laiskaa ilmastopolitiikkaa, kehitysavun leikkauksia ja 0 metriä muuria

Viime viikonloppuna tuli kuluneeksi sata päivää siitä, kun Donald Trump aloitti maailman merkittävimmässä poliittisessa virassa. Ajanjakso on pitänyt sisällään enemmän puhetta kuin tekoja.
Mimosa Hedberg
2.5.2017

Lauantaina Donald Trump ylitti maagisen 100 päivän rajan Yhdysvaltain presidenttinä. Hän myönsi poikkeuksellisen suorasanaisesti uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että presidenttinä oleminen on ollut vaikeampaa, kuin hän uskoikaan.

Haasteista kertoo myös osaltaan se, että Trumpin vaalikampanjoinnin aikana rummuttamat asiat, kuten esimerkiksi Meksikon ja Yhdysvaltojen välille rakennettava muuri, eivät ole edenneet niin kuin presidentti olisi toivonut. Muurin rakentamista ei ole vielä edes aloitettu.

Myöskään Trumpin ilmastopolitiikka ei ole ollut yhtä ärhäkkää kuin vaalipuheet antoivat olettaa. Yhdysvaltalainen Vox-julkaisu arvioi artikkelissaan Trumpin ympäristöagendaa ensimmäisten sadan päivän ajalta laiskaksi ja rikkaita suosivaksi.

Paljon määräyksiä, vähän tekoja

Voxin mukaan Trumpilla ei riitä malttia sitkeään ja pitkäjänteiseen taustalla tehtävään politiikkaan, jota Yhdysvaltain presidentiltä vaaditaan todellisten muutosten aikaansaamiseksi. Tämän sijaan Trump haluaa olla näkyvilla parrasvaloissa, ja siksi ensimmäisen sadan päivänsä aikana hän onkin allekirjoittanut suuren määrän presidentin määräyksiä.

Trumpin ympäristöpolitiikassa varsinkaan ei ole yhtä hallitsevaa filosofiaa, vain horjuvaa ja ennalta-arvaamatonta ”populistiteatteria ja suoranaista rikkaiden suosimista”, Vox kirjoittaa.

Artikkelissa arvioidaan, että kotimaan näyttämöllä Trump voi saada vain vähän aikaan ilmastonmuutoksen vastustamisessa, sillä presidentin pitäisi saada esimerkiksi Clean Air Act -lain muutoksille kongressin hyväksyntä.

Toisaalta kansainvälisellä näyttämöllä on enemmän pelissä, kun Trump pohtii Yhdysvaltain roolia Pariisin sopimuksessa. Tässäkin media on uutisoinut Trumpin hallinnon olevan hyvin eri linjoilla. Päätöstä puoleen tai toiseen odotetaan toukokuussa.

Usaid romukoppaan?

Maaliskuussa Trumpin hallinto julkaisi budjettiesityksen, jossa se lupasi leikata kehitysapua kolmanneksella. Trump kaavaili rajuja leikkauksia muun muassa YK:lle suunnattuun rahoitukseen, mutta samalla hallinto kuitenkin suunnitteli lisäävänsä sotilasapua Israelille.

Kyseinen esitys on tarjonnut vielä melko vähän yksityiskohtia, kunnes viime viikolla Foreign Policy -lehti uutisoi saaneensa käsiinsä Yhdysvaltain ulkoministeriön sisäisiä dokumentteja. Niiden mukaan Trumpin budjetti romuttaisi maan antaman kehitysavun ja yhdistäisi kehitysapuvirasto Usaidin suoraan ulkoministeriön toimintaan.

Usainin entinen virkamies Andrew Natsios kommentoi suunnitelmia järkyttyneenä lehdelle. Hänen mielestään esitys romuttaisi Yhdysvaltain tärkeimmän vaikuttamisen muodon kehitysmaissa.

”Se tuhoaisi Usaidin teknisen osaamisen, ja uskon, että se olisi peruuttamaton katastrofi pidemmällä tähtäimellä”, Natsios sanoi Foreign Policylle.

Natsios muistuttaa, että Usaid-johtajat ovat olleet perinteisesti kohdemaissaan vaikutusvaltaisimpia ulkomaalaisia.

Rahat pois tytöiltä

Usaid-uudistuksen lisäksi Foreign Policyn saamat dokumentit paljastavat, että kehitysavun terveysohjelmien rahoituksesta aiotaan leikata neljännes. Muut leikkaukset kehitysapuun kohdistuisivat muun muassa ruokaturvaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä naisten oikeuksiin keskittyviin hankkeisiin.

CNN uutisoi tuoreeltaan eilen, että Trump haluaisi lopettaa myös Michelle Obaman aloittaman tyttöjen koulutushankkeen kehitysmaissa. Ensitiedot otettiin vastaan epäuskoisina.

Foreign Policyn mukaan hallinnon kaavaillut leikkaukset kokonaisuudessaan heijastelevat laajempaa pyrkimystä sitoa kehitysapu Yhdysvaltain omien turvallisuusintressien kanssa.

On epätodennäköistä, että Yhdysvaltain kongressi hyväksyisi Trumpin kehitysapuleikkaukset sellaisinaan. Myös ilmastonmuutoksen osalta kongressilla tulee olemaan suuri rooli siinä, saako Trump kansallisesti paljoa aikaan kautensa aikana.

Silti presidentin suunnitelmat ja tiuhaan allekirjoitetut määräykset kertovat paljon suunnasta, johon Trump ainakin yrittää viedä maataan seuraavien neljän vuoden aikana.