Naisia Intian Odishassa.
Nämä naiset ovat päässeet päättämään ja keskustelemaan itseään koskevista asioista. He ovat perustaneet naisten self help -ryhmiä, jotka ratkovat paikallisia ongelmia Intian Odishassa.
Kuva:
Gaganjit Singh
Un Women
Uutinen

Trump kajoaa abortteihin, some räjähti häirintäkokemuksista - naisten eriarvoisuus on valtava ongelma

YK:n tuore raportti varoittaa eriarvoisuuden kasvusta, etenkin maailman köyhimmissä maissa. Kun nainen ei pääse päättämään omasta kehostaan, voivat seuraukset olla kauaskantoiset.
Mimosa Hedberg
18.10.2017

YK:n väestörahasto UNFPA julkaisi eilen vuosittaisen State of World Population -raporttinsa, joka syventyy tällä kertaa eriarvoisuuteen ja lisääntymisterveyteen.

Raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä puhunut YK:n apulaispääsihteeri ja UNFPA:n varapääjohtaja Laura Londén muistutti, että maailma on tänä päivänä yhä eriarvoisempi. Lisääntymisterveys on yksi suuri ulottuvuus, jolla eriarvoisuuteen voitaisiin puuttua, hän jatkoi.

”Maailman köyhimmillä naisilla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta päättää, miten tai milloin he haluavat tulla raskaaksi”, Londén avasi.

Kyseessä on itse asiassa ihmisoikeus, josta 179 valtiota päättivät yhdessä vuonna 1994. Silti raportin mukaan vuosittain 89 miljoonaa ei-toivottua raskautta ja 48 miljoonaa kehitysmaissa tapahtuvaa aborttia on seurausta lisääntymisterveyspalveluihin liittyvistä puutteista, muun muassa perhesuunnittelun vähäisyydestä.

Terveyteen liittyvä eriarvoisuus ei vaikuta pelkästään naisiin itseensä. Suunnittelemattomilla raskauksilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset esinerkiksi naisten ja tyttöjen koulunkäyntiin, ja näin ollen myös maiden taloudelliseen kehitykseen.

Raportti varoittaakin, että mikäli maailman köyhimpien naisten oikeuksia ei turvata eikä eriarvoisuuteen puututa, taloudellinen kehityksen heikkenemisen lisäksi uhattuina ovat myös valtioiden turvallisuus ja YK:n kestävän kehityksen ykköstavoite eli köyhyyden poistaminen.

Kohtuuttomia kohtaloita

Suomen kehitys- ja kauppaministeri Kai Mykkänen (kok) oli myös paikalla raportin julkistamistilaisuudessa. Hän aloitti puheenvuoronsa muistuttamalla myönteisestä kehityksestä.

”Synkkyyden ja apatian keskellä on sanottava, että asiat ovat myös muuttuneet ja esimerkiksi äitiyskuolleisuus on vähentynyt maailmalla”, Mykkänen sanoi.

Hän painotti, että vaikka suhteelliset tuloerot ovatkin kasvussa, äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa, vaikkakin pitkälti Aasian talouskasvun siivityksellä.

Ministerin mukaan päähaaste on se, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei olla edetty samalla vauhdilla. Alueen ongelmat juontuvat hänen näkemyksensä mukaan pitkälti konflikteista ja rauhan puutteesta.

Mykkäsen muistutti, että myönteisestä kehityksestä huolimatta maailmassa on edelleen yli 200 miljoonaa naista, joilla ei ole pääsyä raskauden ehkäisyyn.

”Ja tämä johtaa kohtuuttomiin kohtaloihin”, hän jatkoi.

Ministeri nosti myös lapsiavioliitot suureksi tasa-arvoon ja kehitykseen liittyväksi ongelmaksi, ei pelkästään yksilötasolla, vaan myös taloudellisesti.

”Sellainen yhteiskunta, josta moni 12-, 13- tai 14-vuotias tyttö jättää koulun kesken, hukkaa valtavan määrän potentiaalia.”

Suomen pääprioriteetti

Mykkänen muistutti, että Suomelle tyttöjen ja naisten oikeudet ovat olleet ykkösprioriteettina jo pitkään kehityspolitiikassa. Siitäkin huolimatta, että nykyinen hallitus on leikannut tukea tasa-arvon edistämiseksi.

”Niukoista rahoista on pyritty säilyttämään rahoitusta juuri näihin tasa-arvokysymyksiin”, Mykkänen muotoili. Hän muistutti, että budjettiriihessä hallitus löysi 10 miljoonaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön. Käytännössä hallitus täsmensi kehitysrahoituksen vastaamaan Suomen parantunutta talouden ennustetta – rahoituksen osuus pysyy 0,39 prosentissa bruttokansantulosta.

”Joka tapauksessa me olemme pieni tekijä. Siksi meidän pitää käyttää Suomen luotettavuutta hyväksi – historian valossa olemme olleet harvoin osapuolena esimerkiksi Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä,” Mykkänen totesi, viitaten muun muassa Suomen tunnettuun rauhantyöhön.

Ministeri nosti esille myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon leikkaukset lisääntymisterveyttä edistävään kehitystyöhön ja abortteja tukevaan toimintaan. Mykkänen oli tyytyväinen siihen, että Euroopassa on aktiivisesti pyritty kompensoimaan näiden leikkauksien aiheuttamia aukkoja.

Silti tukijoita tärkeälle asialle on vaikeaa haalia. Mykkänen kertoi tavanneensa vastikään Ison-Britannian johtoa, ja britit haluavat hänen mukaansa jatkossakin pystyä vaikuttamaan Yhdysvaltain asioihin. Siksi Trumpin varpaille ei haluta astua liikaa.

”He ovat varovaisia, miten näyttävästi he haluavat profiloitua SheDecides-liikkeeseen”, Mykkänen analysoi.

SheDecides on globaali liike, joka potkaistiin käyntiin tänä vuonna. Tarkoituksena on kampanjoida sen eteen, että tytöillä ja naisilla olisi oma seksuaalinen itsemääräämisoikeus – eli he itse saisivat päättää vapaasti miten ja kenen kanssa esimerkiksi he tulevat raskaaksi ja kuinka monta lasta he joutuvat synnyttämään.

”Ne maat, jotka haluavat olla Yhdysvaltojen kanssa hyvissä kirjoissa, peesaavat nyt heidän politiikkaansa. Se on ikävää, ja paineet ovat olleet aikamoiset”, Londén totesi.

Jopa ihmisoikeuksia alettu kyseenalaistaa

UNFPA:n varapääjohtaja Londén näkee poliittisen vastatuulen maailmanlaajuisena ongelmana.

Londénin mukaan Trumpin ajamien leikkausten seuraukset näkyvät jo suoraan kentällä: vastaan tulee suoria kysymyksiä, kuten pitääkö tietty klinikka sulkea, kun rahoitus ehtyy.

”Meistä tämä on tietysti kauhea sääli, sillä Yhdysvallat on ollut meidän työmme pitkäaikainen tukija. Tragedia on se vaikutus, joka näkyy nyt jo maailmanlaajuisesti”, Londén harmitteli.

Londén pitää myös asenneilmapiirin kiristymistä hyvin huolestuttavana.

”Vanhoja ihmisoikeuksia, jotka ovat olleet täällä jo 40-luvulta lähtien, niitä on alettu nyt kyseenalaistaa.”

Hän kuitenkin iloitsi ministeri Mykkäsen lailla SheDecides-liikkeen tyyppisistä hankkeista, joissa naiset ovat vahvasti nousseet puolustamaan omia oikeuksiaan. Mykkänen toivoisi liikkeeseen mukaan lisää EU:n ulkopuolisia maita.

”Niin kauan, kun kyseessä on pienten Pohjoismaiden projekti, niin muskelit ovat pienemmät.”

#Metoo – ongelmia myös Suomessa

Raportin julkistamistilaisuudessa kenties virkistävimmät näkemykset tarjoili Suomen YK:n nuorisodelegaatti Ilmi Salminen puhuessaan eriarvoisuudesta nuoren naisen näkökulmasta.

”Eriarvoisuus on sukupuolikysymys, mutta se on myös sukupolvikysymys”, Salminen painotti.

Hän muistutti, että nuoria on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Silti nuorilla on heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Salminen alleviivasi, että maailman parlamenteissa vain hyvin pieni osa edustajista on nuoria – saatikka nuoria naisia. Tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään nyt, mutta nuorilla on siihen vain vähän sananvaltaa.

”Nimenomaan nuoret naiset ovat ryhmä, joka jää helposti paitsioon.”

Eriarvoisuuteen tai naisten oikeuksiin liittyvät ongelmat eivät rajoitu pelkästään kehitysmaihin. YK:n tuore raportti muistuttaakin, että yksikään maailman maista nykypäivänä – edes kaikkein kehittyneimmät ja rikkaimmat – ei voi kehuskella olevansa kaikki ihmiset huomioon ottava, mitä tulee tasavertaisiin mahdollisuuksiin ja ihmisten suojeluun.

Salminen nosti esille tällä viikolla puhuttaneen ja sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin levinneen #Metoo-kampanjan, jonka tarkoitus on tehdä näkyvämmäksi seksuaalista häirintää.

”Oma Facebookkini ja Twitterini on ollut täynnä näitä päivityksiä. Se alleviivaa sitä, kuinka iso ongelma tämä on Suomessakin.”