Uutinen

Tiede porautuu köyhyyteen Etelä-Afrikassa

Sosiaalista liikkuvuutta tutkitaan seuraamalla tuhansien perheiden elämää vuosikausia.
Christina Scott
9.1.2007

IPS -- Köyhyyden läsnäolo näkyy Etelä-Afrikassa esimerkiksi laajoina hökkelikylinä ja kadulla kohdattuina kerjäläisinä. Nyt on päätetty selvittää, miksi jotkut onnistuvat nousemaan köyhyydestä ja toiset eivät.

”Köyhyyden voittamiseksi tarvitsemme lisää tietoa siitä, minkä voimien siivittämänä joku saa työpaikan, ja miksi toinen ei siinä onnistu. Tai miksi monen opintie katkeaa lukion jälkeen. On seurattava suuria ihmismääriä pitkän aikaa”, Ingrid Woolard Kapkaupungin yliopiston Eteläisen Afrikan työ- ja kehitystutkimuksen yksiköstä (Saldru) selittää.

Afrikan historian laajin tutkimus sosiaalisesta liikkuvuudesta alkaa tänä vuonna hänen johdollaan. Valtio on myöntänyt sille kolmen miljoonan euron rahoituksen. 

Hankkeeseen osallistuva Saldrun johtaja Murray Leibbrandt kiittää sen monia hyötyjä: voimme auttaa hallitusta parantamaan työtään, tutkijat saavat valtavasti uutta aineistoa ja pystymme kouluttamaan uuden sukupolven opiskelijoita ja nuorempaa henkilökuntaa.

Kenttätyö alkaa tämän vuoden lopulla. 45-miljoonaisesta väestöstä poimitaan noin 30 000 henkeä, joita jututetaan kahden vuoden välein vierailemalla noin 8 000 kodissa.

Ensimmäisellä kerralla kierrellään 150 asunnon taloyhtiöissä, valiten kustakin satunnaisesti tusina perhettä. Jatkossa seurataan samojen perheiden ja myös poismuuttavien perheenjäsenten elämää.

Haastateltaville ei ole luvassa t-paitaa tai mukia kummempaa palkkiota. He voivat kuitenkin odottaa syntymäpäiväkortteja, uutiskirjeitä sekä puolivuosittain tulevia mitä kuuluu -puhelinsoittoja.

”Meidän pitää kyetä jäljittämään esimerkiksi eläkkeiden ja muiden palveluiden vaikutukset. Kuvamme täsmentyy, kun seuraamme muutosten eteen joutuneiden perheiden toimintaa vaikkapa tilanteessa, jossa elättäjä menehtyy aidsiin”, Woolard kertoo.

Etelä-Afrikan aids-tilasto kuuluu maailman synkimpiin: liki 19 prosenttia 15-49-vuotiaista kantaa hi-virusta, YK kertoo.

Tutkimus porautuu köyhyyden nykyluonteeseen

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset aiotaan julkaista internetissä vuoteen 2009 mennessä.

Sen uskotaan tuovan hyödyllistä tietoa monilta alueilta, kuten maansisäisestä muuttoliikkeestä tai takavuosien rotusortojärjestelmän vaikutuksista nykypäivään.

Vuonna 1994 päättyneen apartheidin aikana parhaat koulut, työpaikat ja asuinalueet, kuten myös äänioikeus, oli varattu valkoiselle vähemmistölle. Vaikutus näkyy yhä mustien asemassa, eikä syrjintää ole saatu kokonaan kitkettyä.

Etelä-Afrikassa kiistellään jatkuvasti siitä, kuinka laajalle köyhyys nykyisin ulottuu. Myös tutkimustulokset asiasta vaihtelevat.

Etelä-Afrikka ei ole määritellyt virallista köyhyysrajaa, mutta Woolardin mukaan alle kahdella dollarilla (1,50 eurolla) päivässä elävät ovat taatusti köyhiä. YK:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan heitä on 34 prosenttia väestöstä ja alle dollarilla päivässä sinnittelee liki 11 prosenttia.

Virallisen tilaston mukaan noin neljäsosa Etelä-Afrikan aikuisväestöstä on vailla työtä. Joukko tuplaantuu helposti, kun mukaan lasketaan vajaatyölliset ja ne, jotka eivät enää edes etsi työtä.

Työttömyys puolestaan uhkaa maan demokratiaa muun muassa lisäämällä rikollisuutta, jonka laajuus korostaa tarvetta tutkia sosiaalista liikkuvuutta.

”Tällainen tutkimus on välttämätön, jotta saataisiin ratkaistua polttava kiista siitä, onko köyhyys vähentynyt, ja jos on, niin miksi ja miten paljon”, Woolard sanoo.