Uutinen

TI: Talouskriisin ratkaisu vaatii läpinäkyvyyden lisäämistä

Talouskriisin ratkominen tarjoaa hyvän tilaisuuden puuttua myös laittomiin pääomavirtoihin, totesi Suomessa vieraillut Transparency International -järjestön toimitusjohtaja.
Sanna Jäppinen
28.4.2009

"Tällä hetkellä yritykset ja muut organisaatiot vetoavat talouskriisin ja toteavat, että on keskityttävä vain ydintoimintoihin. Ajatuksen pitäisi olla juuri päinvastainen - juuri nyt olisi hyvä tilaisuus parantaa järjestelmiä, jotka lisäävät läpinäkyvyyttä ja selventävät vastuuvelvollisuuksia", arvioi Cobus de Swardt.

Suomessa ulkoministeriön ja Transparency Suomen vieraana ollut de Swardt on Transparency Internationalin (TI) toimitusjohtajana. TI on kansainvälinen korruptionvastaista työtä tekevä kansalaisjärjestö, joka toimii lähes sadassa maassa.

Järjestelmä saatava kuntoon

Cobus de Swardtin mielestä talouskriisin hoidossa on suunnattu nyt liian suuri huomio elvytyspaketteihin. Kriisiin johtaneet rahoituslaitosten ja -järjestelmän hallintoon ja läpinäkyvyyteen liittyvät ongelmat ja niiden ratkominen ovat jääneet syrjään.

Huhtikuun alun G20-kokouksessa tehdyt linjaukset esimerkiksi paremmasta ennakkovaroitusjärjestelmästä hän toivottaa tervetulleeksi, mutta muistuttaa, että läpinäkyvyyden lisääminen pitäisi olla prosessin keskiössä.

"Eikä riitä, että mukana ovat vain G20-maat, vaan globaalin rahoitusjärjestelmän ja -arkkitehtuurin muuttamiseen tarvitaan myös muita maita", hän huomauttaa.

Elvytyspakettienkin suhteen de Swardt perää suurempaa avoimuutta, sillä kyse on suoraan veronmaksajien rahoista: "Ei voi sosialisoida riskejä ja yksityistää hyötyjä."

Esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta kanavoiduista elvytysrahoista olisi hänen mielestään saatava vuotuonen selvitys siitä, mihin niitä on käytetty.

Laittomat rahavirrat kehitysmaista kuriin

Talouskriisiä ratkottaessa on oiva mahdollisuus puuttua myös kehitysmaista rikkaisiin valtoihin suuntautuviin laittomiin pääomavirtoihin ja rahanpesun mahdollistaviin veroparatiiseihin, Cobus de Swardt arvioi.

Tuoreet laskelmat osoittavat, että kehitysmaista kulkeutuu rahaa laittomasti jopa 1 000 miljardia dollaria vuodessa. Määrä on monikertainen kehitysapuun verrattuna: vuonna 2008 OECD-maat antoivat apua noin 120 miljardia.

De Swardtin mielestä G20-kokouksessa tehdyt linjaukset veroparatiisien toimintaan puuttumisesta ovat oikeansuuntaisia, mutteivät läheskään riittäviä.

"Useat maat ovat ottaneet käyttöön OECD:n mustan listan veroparatiiseista. Valtioiden olisi kuitenkin jaettava tietoa myös yksittäisistä henkilöistä, jotta voidaan oikeasti selvittää, kuka laittomasta toiminnasta hyötyy", hän toteaa.

Lisäksi de Swardtin mukaan yrityksiä pitäisi vaatia ilmoittamaan, missä kaikissa maissa niillä on toimintaa.

Huomio yrityksiin

TI kesäkuussa ilmestyvä vuosiraportti käsittelee erityisesti liike-elämän korruptiota.

"Viidessä vuodessa yritysmaailmassa on tapahtunut paljon edistystä korruption vastaisessa työssä - tosin vielä melko pienessä osassa yrityksiä", de Swardt sanoo.

Hänen mukaansa on vielä matkaa siihen, että yritykset saadaan suurin joukoin mukaan YK:n korruption vastaiseen sopimukseen, mutta yritysten omilla ohjelmilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia sisäisessä toimintakulttuurissa.

"En voi opettaa lapsilleni, että on väärin varastaa tuosta kaupasta, mutta tuon toisen kohdalla niin saa tehdä", de Swardt vertaa. "Samalla tavalla yrityksen sisällä on oltava yhtenäinen linja. Jos on OK harrastaa vaikkapa Brasiliassa korruptiota, voi olettaa, että sitä tapahtuu muuallakin."

Lisää tietoa aiheesta