Uutinen

Thaimaa: Mekongin alueen kansalaisneuvosto alulle

Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n joka neljäs vuosi järjestettävä suurkongressi sai Bangkokissa seurakseen varjotapahtuman, paikallisiin ongelmiin keskittyneen Mekong-konferenssin.
Timo Kuronen
23.11.2004

BANGKOK -- Mekongin jokilaakson luonnonvarojen hallintaan ja alueelliseen yhteistyöhön paneutuneen kolmipäiväisen vaihtoehtokonferenssin parisataa osallistujaa vaativat loppulauselmassaan 18. marraskuuta alueen hallituksia ja kansainvälisiä avunantajajärjestöjä lopettamaan ympäristöllisesti ja sosiaalisesti tuhoisat pato- ja muut suurhankkeet.

Esimerkiksi Kiinan rakentamat padot Mekongin yläjuoksulla Yunnanin maakunnassa, Mekongin koskien räjäyttäminen laivaliikenteen helpottamiseksi sekä Mekongin sivujokeen Vietnamin puolelle rakennettu Yali Fallsin ovat aiheuttaneet suuria ongelmia paikallisten ja alajuoksun yhteisöjen elinkeinoille ja ruokaturvalle.

 

Kuva: Xiao Jialin. (Kuvaaja: Timo Kuronen)
Yunnalainen maanviljelijä Xiao Jialin esittelee patotyömaalta ottamiaan valokuvia.
 

Yunnanilainen maanviljelijä Xiao Jialin kertoi, että Mekongiin jo rakennettu Manwanin pato on kuin syöpäpesäke. ”Nyt näitä syöpäpesäkkeitä on tulossa lisää”, hän viitasi rakenteilla ja suunnitteilla oleviin patoihin. ”Kotikylässäni olevat pellot ovat hyvin viljavia - pato hukuttaisi ne kaikki. Emme halua jättää maitamme, emme tule hyväksymään uudisasutussuunnitelmaa”, hän jatkoi.

Niin Yunnanissa kuin muuallakin Kiinassa paikalliset ihmiset ovat nousseet vastustamaan suuria patohankkeita. Julkiseen keskusteluun patojen vaikutukset ovat nousseet ympäristöjärjestöjen aktiivisuuden ja sananvapautta saaneen median kautta.

Bangkokin julistukseksi kutsutun loppulauselman mukaan olemassa olevat alueelliset yhteistyömuodot, kuten Mekong-jokikomissio tai Aasian kehityspankin GMS (Greater Mekong Subregion) -hanke eivät ole ratkaisseet vesivarojen käyttöongelmia valtioiden välillä. Niinpä Mekong-konferenssi päätyikin ehdottamaan Mekongin alueen kansalaisneuvostoa, joka turvaisi kansalaisosallistumisen alueen hankkeita suunniteltaessa.

”Mitkään tähänastisista mekanismeista eivät ole antaneet mahdollisuutta eri maiden kansalaisyhteiskunnille tuoda julki vaatimusta oikeudenmukaisesta kehityksestä”, kertoi konferenssia järjestämässä olleen ympäristöjärjestö TERRAn Witoon Permpongsacharoen.

Myös kaksi Thaimaan parlamentin ylähuoneen komiteaa osallistui kokouksen järjestelyihin. Ulkoasiankomitean puheenjohtajan Kraisak Choonhavanin mukaan kansalaisneuvoston olemassaolo helpottaisi etenkin kiinalaisten osallistumista keskusteluun. ”Haluan konferenssijulistuksen sanoman toteutuvan. Toivon, että yhteistyö lisääntyy sekä jokivarren ihmisten että hallitusten välillä”, Kraisak julisti.
 

IUCN-kongressi yritysyhteistyöhön

Kun Mekong-konferenssi lähestyi loppuaan, avautui toisella puolella Bangkokia luonnonsuojelun massatapahtuma, Maailman luonnonsuojeluliiton joka neljäs vuosi järjestettävä suurkongressi. Järjestäjät ovat odottaneet marraskuun 25. päivään asti jatkuvaan tapahtumaan yhteensä viisituhatta osallistujaa.

Kymmenien rinnakkaisten työryhmien keskustelujen aiheet ovat vaihdelleet suojelualueiden hoidosta köyhyyden poistoon sekä merikilpikonnien tulevaisuudesta yritysmaailman rahoittamaan biodiversiteetin suojeluun. Kongressissa ollaan myös äänestetty IUCN:lle uusi presidentti ja neuvoteltu lukuisista päätöslauselmista, jotka eivät kuitenkaan sido jäsenmaita.

Suomen luonnonsuojeluliiton Hanna Matinpuro näkee myönteisenä sen, että IUCN on vuosien saatossa omaksunut näkemyksen, ettei luonnonsuojelua voida erottaa paikallisyhteisöjen elinkeinoista ja oikeuksista. Samaan aikaan IUCN:n jäseninä on kuitenkin suuri joukko järjestöjä ja valtioiden viranomaisia, joille luonto ja ihmiset ovat erillisiä aiheita.

Monet ympäristöihmiset ovat olleet järkyttyneitä yritysmaailman rynnistyksestä luonnonsuojelumarkkinoille. Yksi IUCN:n kongressin neljästä pääteemasta käsittelee bisneksen ja biodiversiteetin suhdetta, yli puolet lähes viiden miljoonan dollarin kokouskuluista katetaan yritysten lahjoituksilla ja mukana on noin 150 yrityksen johtajatason edustajat. Sen sijaan ministeritason edustusta kokoukseen tuli vain 33 maasta.

”Yritysten viherpesu täällä on todella järkyttävää. Varsinkin kaivos- ja öljyalan yritykset, jotka tuhoavat sekä luonnon että paikallisyhteisöt, esiintyvät hyväntekijöinä tukemalla lintulaskentaa tai koulujen rakentamista. Ensin Maailmanpankki tuki valtiolle kuuluvien peruspalveluiden yksityistämistä, nyt se ajaa luonnonsuojelunkin yritysten käsiin”, puhisi amerikkalaisen Environmental Defence -järjestön Shannon Lawrence.

Kuva: IUCN:n suurkonferenssi (Kuvaaja: Timo Kuronen
IUCN:n konferenssissa kritisoitiin muun muassa yrityksiä, jotka tuhoavat järjestelmällisesti luonnonvaroja ja samaan aikaan esiintyvät julkisuudessa hyväntekijöinä esimerkiksi rahoittamalla luonnonsuojeluhankkeita.

Thaimaalaisten ympäristöjärjestöjen piirissä IUCN:n nimellä on ollut pitkään huonompi kaiku. Viime vuosikymmenellä IUCN ja sen jäsenjärjestö Wildlife Conservation Society tekivät Laosin hallitukselle Nam Theun 2 -padon ympäristönvaikutusarvioinnin ja päätyivät tukemaan patoa.

”Vaikka IUCN ei nykyään halua ottaa kantaa patoon, Maailmanpankki käyttää koko ajan IUCN:n tutkimuksia oikeuttaakseen patohanketta. Vaadimme, että maailman johtavana suojelujärjestönä IUCN:n tulisi puolustaa eikä tuhota Laosin rikkaita metsiä”, sanoi PER-järjestön Weerawat Thiraprasart.