Uutinen

Terrorismin vastainen taistelu ja ASEAN:in kehitys

Vuonna 1967 perustetulla ASEAN:illa (Association of Southeast Asian Nations; Kaakkois-Aasian valtioiden yhteenliittymä) on ollut perustamisestaan saakka vaikeuksia määritellä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön muotoja. Syyskuun 11. päivän isku Yhdysvaltohin ja iskua seurannut, Yhdysvaltojen julistama terrorismin vastainen sota kuitenkin tiivistivät ja nopeuttivat ASEAN:in sisäistä yhdentymisprosessia.
Irja Maristo
11.5.2002

Vielä 1990-luvun jälkipuoliskolla vaikutti siltä, että useat eri tekijät tulisivat hidastamaan ASEAN:in kehitystä. Eräänä tällaisena tekijänä pidettiin erityisesti Indonesian, Malesian ja Singaporen välinen, valtioiden sisäisiin etnisiin ja uskonnollisiin jännitteisiin perustuvaa hankausta. Toinen, valtioiden välistä tasavertaista kanssakäymistä haitannut tekijä on ollut ASEAN:issa merkittävää roolia esittäneen Indonesian poliittisten rakenteiden epävarmuus. Suuret erot ASEAN:in jäsenmaiden ja siihen pyrkivien maiden taloudellisissa rakenteissa ja valtioiden poliittisessa ja taloudellisessa vakaudessa näyttivät asettavan esteitä ASEAN:in laajentumiselle. ASEAN:in jäsenvaltioiden samankaltainen tuotantorakenne on puolestaan vaikeuttanut yhtenäisen kauppa-alueen muodostumista, sillä maat ovat pikemminkin toistensa kilpailijoita kansainvälisillä markkinoilla, kuin toisiaan täydentäviä kauppakumppaneita.

Syyskuun 11. päivän terrori-isku New Yorkiin vaikutti myös Kaakkois-Aasiaan. Iskun herättämät voimakkaat tunteet ja varsinkin Yhdysvaltojen vastatoimet ovat heijastuneet erityisesti alueen muslimivaltaisiin maihin.

Nopeita terrorismikannanottoja



ASEAN:in ministerit antoivat heti iskun tapahduttua julkilausuman, jossa isku tuomittiin ja korostettiin tarvetta tiivistää kansainvälistä, terrorismin vastaista yhteistyötä. Myös ruohonjuuritason myötätunnonilmauksia tulvi Yhdysvaltojen Kaakkois-Aasian suurlähetystöihin. Toisaalta ASEAN:in piirissä korostettiin varsinkin alkuvaiheessa sitä, ettei kyseessä ollut vain Yhdysvaltoja kohtaan tehty isku, vaan että iskussa kuoli useiden muidenkin valtioiden kansalaisia, ja niin muodoin myös terrorismin vastaisen taistelun tulisi tapahtua kansainvälisen yhteisön yhteisellä päätöksellä ja yhtenä rintamana. Myöhemmissä lausunnoissa ASEAN on vaatinut myös Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksyntää ennen terrorismin vastaisen sodan laajentamista Afganistanista muihin maihin. Lisäksi on vaadittu valtioita korostamaan, että kyseessä on nimenomaan terrorismin, ei islamin, vastainen taistelu. Nämä kannanotot kertovat myös asenteesta Kaakkois-Aasiassa; Yhdysvaltojen hegemoniaa ei olla valmiita hyväksymään suoralta kädeltä, ja toisaalta pyritään välttämään jyrkkää läntisen ja islamilaisen maailman vastakkainasettelua, jolla saattaisi olla vakavia vaikutuksia paitsi koko maailman mittakaavassa, myös useiden Kaakkois-Aasian valtioiden sisällä. Ruohonjuuritasolla voimistuva amerikkalaisvihamielisyys saattaisi kääntyä myös omaa, Yhdysvaltojen rinnalle liittynyttä hallitusta vastaan.

Kaksi leiriä ASEAN:issa



Erityisesti turvallisuuspoliittisella alueella syyskuun 11. päivän isku tiivisti valtioiden välistä yhteistyötä myös Kaakkois-Aasiassa. ASEAN:in piirissä on ennenkin pyritty rakentamaan alueellista verkostoa esimerkiksi laajenevaa huumausainerikollisuutta vastaan. ASEAN:in jäsenvaltioiden haluttomuus sekaantua toistensa sisäisiin asioihin on kuitenkin ehkäissyt tehokkaan verkoston. Pian terrori-iskun jälkeen ASEAN antoi terrorismin vastaista yhteistoimintaa koskevan julkilausuman, jossa painotettiin erityisesti alueellisen yhteistyön merkitystä. Julkilausuma tuotti myös mielenkiintoisia jakolinjoja ASEAN:in sisällä: Singapore asettui tukemaan Yhdysvaltoja, samoin Filippiinit ja Thaimaa. Malesiakin yhtyi terroristijahtiin huolimatta suuresta muslimiväestöstään. Indonesialle sen sijaan Yhdysvaltojen rinnalle asettuminen muodostui vaikeaksi. Indonesian haluttomuus yhtyä ASEAN:in jäsenmaiden terrorismin vastaiseen "toiseen rintamaan" johti vastakkainasetteluun sekä Malesian että Singaporen kanssa. Tilannetta kärjisti Singaporen ministerin Lee Kwan Yewin toteamus, että terroristit majailivat pääosin maailman suurimmassa muslimivaltiossa, eli Indonesiassa. Lausahdus nostatti ankaran vastalausemyrskyn Indonesiassa ja johti maiden välien nopeaan viilenemiseen. Lopulta Indonesia taipui painostuksen edessä ja ryhtyi säätämään terrorismin vastaista lakia.

Indonesian historian ja tämänhetkisen sisäpoliittisen tilanteen valossa haluttomuus yhtyä terrorisminvastaiseen taisteluun on ymmärrettävää. Toisaalta pelätään paluuta Suharton aikaan, jolloin sisäisiä levottomuuksia hoidettiin kovalla kädellä, ja erityisesti huolta aiheuttaa uuden terrorismilain vaikutus armeijan asemaan, joka on edelleen melko vahva. Toisaalta terrorismilaki antaa arvostelijoiden mukaan hallitukselle välineen ratkaista sisäpoliittisia ongelmia, joita itsenäisyyttä tavoittelevat maakunnat aiheuttavat.

Sisä- ja ulkopoliittisten vaikutusten lisäksi iskulla on ollut taloudellisia vaikutuksia; kuten ASEAN:in pääsihteeri Rodolfo C. Severino totesi Shanghaissa lokakuussa 2001, ASEAN:in talous oli tuskin alkanut toipua talouskriisistä, kun terrori-isku käänsi talouden jälleen laskuun, onhan Yhdysvallat useimpien ASEAN-maiden tärkein kauppakumppani. ASEAN:in taloudellinen yhdentyminen vaikuttaa saavan myös uutta vauhtia terrorismin vastaisesta sodasta. Ensimmäiset valtiot ovat jo siirtyneet osittaiseen vapaakauppaan, ja tulevaisuudessa myös uudemmat jäsenvaltiot liittyvät tähän sopimukseen. Alueella pyritään standardien ja tuotannon sääntöjen yhdenmukaistamiseen, joka vaatii tiukkaa alueellista yhteistyötä. Joten itse asiassa, jos terrorismin vastainen taistelu todella lähentää Kaakkois-Aasian maita toisiinsa, se todennäköisesti myös tekee mahdolliseksi uuden laajan vapaa-kauppa-alueen luomisen.