Uutinen

Teräsmies kampanjoi maamiinoja vastaan Nicaraguassa

Jukka Aronen
9.3.2000

"Kuinka moni on kuullut Teräsmiehestä?", kysyy opettaja. Vain yksi oppilas viittaa: "Eikös hän ollut siinä elokuvassa? Se lentävä mies, jolla on silmälasit."

Vaikka Teräsmies ei ole entuudestaan tuttu monessakaan syrjäisessä Nicaraguan kylässä, viittaan pukeutunut amerikkalainen supersankari tekee tuloaan nicaragualaisten koteihin tänä syksynä. Yhdysvaltain puolustusministeriö jakaa Keski-Amerikan maihin peräti 400 000 sarjakuvalehteä. Niissä Teräsmies - yhdessä Ihmenaisen kanssa - kertoo maamiinojen vaarallisuudesta ja siitä, kuinka välttää astumasta miinaan. Lehden nimeksi on annettu Piileskelevä murhaaja.

Kampanjan kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Koulujen lisäksi Teräsmiehen seikkailuja päästään lukemaan myös mm. sairaaloissa ja kylien julkisilla kokoontumispaikoilla.

Jalkapalloilijat lähellä kuolemaa

Teräsmiehen antama opetus on selkeä: miinat tappavat, niihin ei saa koskea. Lehdessä kerrottavan seikkailun alussa pieni Diego on aikeissa astua miinaan, mutta Teräsmies ja Ihmenainen ilmestyvät viime tingassa pelastamaan pojan. Diegon sisko saadaan myös turvaan, mutta hänen ystävänsä Eduardo menettää jalkansa käveltyään miinaan.

Sarjakuvantekijät hyödyntävät tarinassaan keskiamerikkalaisten syvää mieltymystä jalkapalloa kohtaan. Lehden lopussa kylän jalkapallojoukkue löytää hyvän metsäaukion pelikentäksi. Diego on kuitenkin saanut kuulla raivaustyötä tekeviltä sotilailta, että juuri sillä alueella on miinoja. Diego yrittää vakuuttaa uhmakkaita pelaajia kentän vaarallisuudesta, mutta häntä ei kuunnella. Lopulta alamäkeen karannut jalkapallo laukaisee kentällä sijainneen miinan vahingossa, ja kaikki selviävät pelkällä säikähdyksellä.

Sodan muisto

Keski-Amerikassa 1980-luvulla riehuneet sisällissodat, joihin Yhdysvallatkin osallistui mm. rahoittamalla Nicaraguan rajoilla toimineita vastavallankumouksellisia joukkoja, jättivät jälkeensä noin 200 000 maaminaa. Suurin osa eli noin 115 000 miinaa kaivettiin maahan Nicaraguassa. Amerikan valtioiden järjestön OAS:n mukaan maassa on vielä noin 80 000 raivaamatonta räjähdettä.

OAS on aloittanut Keski-Amerikassa suuren operaation, jonka avulla alue yritetään puhdistaa miinoista vuoteen 2000 mennessä.

Sarjakuvakampanja liitettiin osaksi OAS:n hanketta Yhdysvaltain puolustusministeriön aloitteesta. Teräsmiestä ja Ihmenaista tuottava DC Comics lahjoitti lehdet kampanjan käyttöön.

Tärkeimmässä kampanjan kohdemaassa Nicaraguassa Yhdysvaltain puolustusministeriö on kouluttanut lähes 4 000 ala- ja yläasteen opettajaa kertomaan maamiinoista oppilailleen.

Nicaraguassa miinat ovat olleet vakava ongelma etenkin Hondurasin vastaisella raja-alueella pohjoisessa, jossa arvioidaan olevan vielä noin 55 000 räjähdettä. Etelässä Costa Rican rajalla maahan kaivettuja miinoja on vielä noin 5 000 ja maan keskiosissa noin 20 000. Nicaraguan armeijan mukaan viimeisten seitsemän vuoden aikana miinat ovat aiheuttaneet noin 500 vakavaa onnettomuutta.

Vaarallista fantasiaa?

"Teräsmies on otettu positiivisesti vastaan Nicaraguassa. Teimme jo yhden vastaavan kampanjan Bosniassa ja seuraavaksi menemme Mozambikiin", kertoo Liliam Rodriguez Yhdysvaltain puolustusministeriöstä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä kampanjaan. OAS:ssä työskentelevä venezuelalainen kapteeni Leonel Altuve vastaa miinojen raivaamisesta Juigalpan alueella. Hän moittii kampanjaa Washington-keskeiseksi: "Paikallisilla maanviljelijöillä - niillä jotka miinoihin yleensä astuvat - ei ole harmainta aavistustakaan siitä, kuka tämä viittaan pukeutunut gringo on. Parasta olisi laittaa sarjakuviin paikallisia sankareita, joihin ihmisten on helppo samastua."

Jotkut ovat myös huolissaan mielikuvitushahmojen varaan luodun materiaalin käytöstä. Bosniassa toteutetun kampanjan jälkeen raportoitiin tapauksista, joissa miina-alueelta oli löydetty nuoria poikia seikkailemasta. He olivat kuvitelleet, että alueella leikkiminen ei ole loppujen lopuksi vaarallista, koska Teräsmies pelastaa aina pulaan joutuneet.

Teräsmieskampanjaa Villa Sandinon kaupungissa koordinoiva Alfredo Gonzalez varoittaa fantasian sotkemisesta valistukseen: "Lapsille on tehtävä erittäin hyvin selväksi, mikä osa sanomasta on kuvitteellista ja mikä ei".

Raivaus jatkuu

"Miinoitettuja alueita ei saada koskaan täysin puhtaiksi. Miinoja tulee valitettavasti jäämään maahan", arvioi David Rainer Yhdysvaltain puolustusministeriöstä. Siitä huolimatta työ on edistynyt hyvin ja miinoja on kerätty sekä maastosta että siltojen ja voimalaitosten lähettyviltä tuhansia. Ainakaan Juigalpan alueella ei ole ollut yhtäkään kuolemantapausta vajaan vuoden kestäneiden raivausten aikana.

Kampanjaan kohdistetusta lievästä kritiikistä huolimatta koordinaattori Rainer katsoo, että tulokset ovat hyviä ja ihmishenkiä on onnistuttu säästämään. Paikallisen väestön rooli on elintärkeä. Kampanja onnistuu, jos ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat välittää tietoa eteenpäin.

Myös Ihmenainen toivoo, että sanoma kantautuisi mahdollisimman kauas. Hän toteaa sarjakuvan viimeisessä ruudussa: "Kukin meistä voi pelastaa ihmishenkiä kertomalla maamiinojen vaarallisuudesta muille. Sankaruus ei vaadi yliluonnollisia voimia."

---------------------------------------------------------------------------------

Keski-Amerikan maamiinaongelma lukuina

Keski-Amerikassa on OAS:n arvion mukaan ollut noin 200 000 maamiinaa.

Eniten miinoja on Nicaraguassa. Sodan jälkeen räjähteitä oli vielä 115 000, mutta raivaustyö on vähentänyt miinojen määrän 80 000:een. Raivauksesta vastaa OAS yhdessä maan armeijan kanssa.

Nicaraguan naapurimaassa Hondurasissa armeija arvioi, että maassa olisi vielä 95 000 - 150 000 maamiinaa, mutta OAS asettaa luvun huomattavasti alemmaksi, eli 30 000:een.

Costa Ricassa arviot vaihtelevat tuhannen ja 5 000:n välillä. Guatemalassa puolestaan lasketaan olevan korkeintaan 20 000 maamiinaa. Jälkimmäisessä maassa miinoja suuremman ongelman muodostavat erilaiset räjähtämättömät kranaatit ja ammukset, joita löytyy maastosta sodan jäljiltä suuret määrät.

El Salvadoria OAS pitää käytännöllisesti katsoen miinattomana maana. Salvadorilaiset palkkasivat kansainvälisellä tuella yksityisen yrityksen puhdistamaan miina-alueensa. Työ on jo saatettu päätökseen.

Keski-Amerikan luvut ovat kansainvälisesti melko vaatimattomia, mutta muodostavat oman osansa suuresta, koko maailman kattavasta ongelmasta. Henkilömiinoja on vielä jäljellä arviolta 120 miljoonaa. Ne sijaitsevat 64 maassa. Yksinomaan Angolassa on 15 miljoonaa räjähdettä.

Joulukuussa 1997 Ottawassa Kanadassa 160 maan edustajat kokoontuivat pohtimaan maamiinojen kieltämistä kansainvälisellä sopimuksella. Kokouksen päätyttyä 122 maata oli allekirjoittanut henkilömiinat kieltävän dokumentin. Suomi kuuluu 38 maan vähemmistöön, joka jätti paperin allekirjoittamatta.