Veritinasta ja -tantaalista pyritään eroon samoin keinoin, kuin millä veritimantit saatiin aisoihin.
Kuva:
Anton Novik
Shutterstock
Uutinen

Teknologiajättien verimineraalien käyttö syyniin

Lähes kaikissa MP3-soittimissa, kännyköissä, pelikonsoleissa ja läppäreissä on Kongon konfliktialueelta kaivettuja metalleja. Voittoa tavoittelematon Enough Project on laittanut 21 teknologiajättiä järjestykseen sen perusteella, miten paljon ne ovat tehneet tuotantoketjunsa puhdistamiseksi verimineraaleista.
Miina Poikolainen
15.12.2010

Metallien toimitusketju Kongon kaivoksista aina kuluttajan käsissä uutuuttaan kiiltelevään kännykkään tai läppäriin on nyt suurennuslasin alla. Voittoa tavoittelematon yhdysvaltalainen Enough Project julkaisi tässä kuussa selvityksen teknologiayritysten verimineraalien käytöstä.

Kaksi vuotta sitten alkaneeseen hankkeeseen pyydettiin mukaan 21 silloin markkinaosuuksiltaan ja tuotoiltaan suurinta päivittäiselektroniikkaa valmistavaa yhtiötä. Selvitys osoittaa, että vaikka kahden vuoden aikana on tapahtunut paljon edistystä ja yrityksiä on saatu sitoutettua vastuullisuuteen, paljon työtä on vielä edessä.

Listan ykköselläkin on vielä runsaasti parannettavaa: HP on vasta 33 prosentin tasolla prosessissaan muuttaa toimitusketjunsa vastuulliseksi. HP:n kanssa kärkisijat jakavat Intel, Motorola, Nokia, Microsoft ja Dell. Nokialla vastuullisuusprosessin luku on 18. Parhaiten sijoittuneet yritykset ovat toimineet sekä oman tuotantoketjunsa puhdistamiseksi että lainsäädännön muuttamiseksi verimineraalien käytön osalta. Osa yrityksistä ei ollut lainkaan yhteistyöhaluinen Enough Projectin kanssa, mikä myös vaikutti niiden sijoittumiseen listalla.

Painetta alihankkijoille

Hankkeen tarkoituksena oli sitouttaa teknologiayrityksiä muuttamaan metallien hankintaketjunsa vastuulliseksi sekä lisätä kuluttajien tietämystä yritysten toimista. Joidenkin arvioiden mukaan 12 prosenttia maailman teknologiateollisuuden mineraaleista on peräisin Kongosta.

Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää sotilaallisten joukkojen valtaa Kongossa on niiden rahoituksen lopettaminen. Jos teknologiateollisuus ei osta raaka-aineita konfliktialueen kaivostoimintaa hallitsevilta ryhmiltä, se ei myöskään tue sisällissodan jatkumista ja sortoa.

Konfliktialueiden täydellinen boikotointi ei kuitenkaan ole avain konfliktiin. Lokakuussa kongolaiset järjestöt muistuttivat Finnwatchin julkaiseman raportin kautta, että kaivoksilta työnsä boikottien tähden menettäneet miehet liittyvät herkästi aseellisiin ryhmiin.

Enough Project pyrkiikin osaltaan kehittämään sertifiointijärjestelmiä vastuulliselle mineraalituotannolle.

Järjestön hankkeeseen mukaan valitut yritykset ovat tuotantoketjun yläpäässä, joten ne voivat ostovoimallaan painostaa alihankkijoita ja vaikuttaa niiden käytäntöihin. Samalla periaatteella on onnistuttu aiemmin muuttamaan timantti-, vaate- ja metsäteollisuuden hankintaketjuja vastuullisiksi.

Toimitusketju läpinäkyväksi

Enough Project ei ole ainoa taho, joka haluaa saada mineraalien toimitusketjun vastuulliseksi ja yritykset selvittämään myös yhteistyökumppaneidensa käyttämien raaka-aineiden alkuperän. Joulukuussa Global e-Sustainability Initiative ja Elecronic Industry Citizenship Coalition julkistivat uuden Conflict-Free Smelter -ohjelman, joka keskittyy toimitusketjussa metallinsulattamoihin.

Ohjelmassa etsitään sulattamoja, jotka pystyvät kolmannen osapuolen arvion perusteella todistamaan, etteivät niiden hankkimat raaka-aineet ole peräisin sellaisilta tahoilta, jotka ruokkivat Kongon konfliktia.

Ohjelmassa on tehty yhteistyötä metallien hankintaketjun eri osapuolten kanssa ja vierailtu sulattamoissa tarkoituksena arvioida niiden käytäntöjä. Lista arvioinnin läpäisseistä sulattamoista on tarkoitus julkaista vuoden 2011 alkupuolella.