Tarja Halonen ja Li Andersson SuomiAreenassa kesällä 2017.
Kansalaisjärjestöt ovat yhteiskunnan suola, tuumasi presidentti Tarja Halonen SuomiAreenassa.
Kuva:
Mimosa Hedberg
Uutinen
SuomiAreena 2017

Tarja Halonen kehitysleikkauksista: Hallitus teki saman, mitä Trump tekee nyt

Kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset herättivät SuomiAreenassa suorasanaista kritiikkiä presidentti Tarja Halosta myöten.
Mimosa Hedberg
13.7.2017

Presidentti Tarja Halonen kertoi SuomiAreenassa Porissa olevansa huolissaan järjestöihin kohdistuvista säästö- ja leikkaustoimenpiteistä. Hänen mielestään kehitysyhteistyöleikkaukset ovat tästä malliesimerkki.

”Hallitus leikkasi 40 prosenttia järjestöiltä. He tekivät saman, mitä Trump tekee nyt”, Halonen sanoi.

Tarkalleen ottaen hallitus leikkasi järjestöjen kehitysrahoitusta 43 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vuosina 2016 ja 2017 järjestöjen kehitysyhteistyölle on varattu enää 65 miljoonaa euroa valtion rahaa. Vielä vuonna 2015 vastaava summa oli 113 miljoonaa euroa.

Presidentti oli erityisen huolissaan siitä, kuinka osa projekteista jäi leikkausten takia pahasti kesken. Kansalaisjärjestöille pitäisi antaa enemmän aikaa reagoida, Halonen linjasi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Li Andersson kritisoi vieläkin rajummin hallituksen toimia. Hänen mielestään kehitysyhteistyöleikkaukset toteutettiin tavalla, jolle ei löytynyt mitään perusteita. Hänkin oli kiinnittänyt Halosen tapaan huomiota kesken jääneisiin projekteihin.

”Se ei ole järkevää rahankäyttöä. Se vaikutti hallitukselta poliittisesti motivoituneelta kostotoimenpiteeltä”, Andersson tylytti.

Miljoona jää ilman apua

Halonen ja Andersson olivat yhdessä kansanedustaja Juha Rehulan (kesk.) kanssa puhumassa paneelissa järjestöjen työstä SuomiAreenassa keskiviikkona. Rehula jätti vasta viime viikolla tehtävänsä perhe- ja peruspalveluministerinä.

Tunnelma Porin paahtavan auringon alla oli leppoisa, kun Uutisraportista tunnettu juontaja Tuomas Peltomäki nauratti yleisöä, ja presidentti Halonen huikkaili eturiviin puolisolleen Pentti Arajärvelle, että tämä ei taaskaan kuuntele vaimoaan. Mitä sinä sanoit, Arajärvi kuittasi takaisin.

Silti aikaan saatiin myös painavaa keskustelua ja paneelissa kuultiin kovaakin piikittelyä, kun kehitysleikkaukset nousivat tämän tästä esille. Toimittaja Peltomäki muistutti, leikkausten takia yli miljoona ihmistä jää nyt maailmalla ilman apua.

”Säästöt ovat totta ja leikkaukset ovat totta. En kiistä näitä heijastusvaikutuksia. Mutta perusviesti on, että sillä on merkitystä, miten rahat käytetään”, Rehula puolusti hallituksen toimintaa.

Rehula oli samoilla linjoilla Anderssonin ja Halosen kanssa siitä, että järjestöjen työn pitkäjänteisyys on tärkeää ja se olisi turvattava.

”Iso painopisteen muutos”

Leikatessaan järjestöjen kehitysyhteistyörahoja hallitus on samalla lisännyt yritysten saamaa tukea. Presidentti Halonen peräsi työn tulosten seurantaa yksityisen sektorin kehitystoimilta.

”Perinteisten kehitysyhteistyöprojektien rahankäyttöä on tutkittu tarkasti. Toivon, että näiden yritystenkin toimintaa tutkitaan”, Halonen painotti.

Andersson toi esille, että esimerkiksi suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahoitusta lisättiin enemmän kuin yhtiö pyysi.

”Siksi he joutuvat nyt laittamaan paljon rahaa kansainvälisiin rahoituslaitoksiin. Ei mahdu minun päähäni, millä tavalla veroparatiisien hyödyntäminen on Suomen kehitysyhteistyön painopisteiden mukaista”, Andersson sanoi.

”Ei mahdu minunkaan päähäni”, presidentti Halonen vastasi.

Finnfund on ollut kevään mittaan otsikoissa Finnwatchin julkaistua raportin, jonka mukaan Finnfund on mukana aggressiivista verosuunnittelua harjoittavassa rahastossa. Finnfund on julkisuudessa kiistänyt väitteet.

Andersson näki, että Suomen politiikassa on tapahtunut iso painopisteen muutos. Hänen mukaansa pitkäjänteiseltä, rakenteisiin puuttuvalta työltä on vähennetty, kun taas rahoitus on säilytetty humanitaarisella puolella, joka puuttuu kriisin synnyttyä seurauksiin, ei syihin.

Järjestöjä tarvitaan

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi on järjestöjen luvattu maa, ja kansalaisyhteiskunnan toiminta on elintärkeää demokratiallemme.

Puhujat nostivat esimerkeiksi järjestöjen työn tuloksellisuudesta niin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien edistymisen, tasa-arvoisen avioliittolain, ponnistelut ilmastonmuutoksen eteen sekä lasten ja nuorten parissa tapahtuvan urheilu- ja sosiaalityön.

Panelistit eivät osanneet olla kovin huolissaan järjestöjen tulevaisuudesta, vaikka aikaa ei aina tunnu löytyvän ihmisten kiireisestä arjesta järjestötyölle. Ongelmana on myös, että kun yksi löytää neljä järjestöä, jossa haluaa toimia, on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät löydä itselleen lainkaan sopivaa järjestöä.

Andersson nosti esille myös keskusteluilmapiirin kiristymisen.

”Jos ottaa kantaa rasismia vastaan, voi joutua somerummutuksen kohteeksi. Tämä nostaa kynnystä lähteä mukaan järjestötoimintaan. Ja se on demokratian kannalta huolestuttavaa”, Andersson pohti.

Rehula huomautti, että järjestökenttä on muuttunut merkittävästi, sillä yhä useampi vapaaehtoisuuden sijaan saa palkkaa järjestötyöstä. Hänen mielestään myös viestinnän monipuolistuminen ja esimerkiksi sosiaalinen media mahdollistavat, että järjestöt saavat paremmin äänensä kuuluviin.

Presidentti Halonen tiivisti tulevaisuuden sanomansa järjestöille positiivisen kautta:

”Kyllä me voitetaan.”

Järjestöt muutoksentekijöinä: kansalaisten vai valtiovallan ehdoilla? -paneelia olivat mukana järjestämässä Kepan lisäksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys sekä Suomen Olympiakomitea ry.