Tanska leikkaa kehitysapua sadoilla miljoonilla euroilla seuraavien vuosien aikana. Leikkauksista huolimatta maa antaa edelleen YK:ssa ja EU:ssa sovitut 0,7 prosenttia kansantulostaan kehitysapuun.
Kuva:
Simon Greig
Flickr
Uutinen

Tanskan kehitysapuleikkaukset iskevät ActionAidiin

Liberaalihallituksen leikkaukset ovat keikauttamassa 45 maassa työskentelevän ActionAidin taloutta mullin mallin.
Janne Hukka
26.1.2016

Tanskan liberaalihallituksen syksyllä julkistamat leikkaukset maan kehitysbudjettiin ovat iskeneet pahasti maan järjestökenttään, mutta nyt näyttää myös siltä, että leikkauspolitiikan vaikutukset eivät rajoitu maan rajojen sisälle.

Leikkaukset kun ovat keikauttamassa ActionAid Internationalin - joka on 45 maassa lapsiköyhyyden ja naisten oikeuksien parissa työskentelevä kehitysyhteistyöjätti - taloutta pahasti kuralle, kirjoittaa Development Today -lehti.

ActionAid on virallisesti järjestöjen verkosto, joka rahoittaa toimintaansa kummilahjoituksilla ja valtioilta saadulla tuella. Todellisuudessa valtaosa tulovirroista saapuu kuitenkin Britanniasta, Italiasta ja Tanskasta.

Noin kolmasosa kansainvälisen kattojärjestön budjetista katetaan valtionavulla, mutta yksinomaan Tanskan myöntämä tuki selittää tästä noin puolet.

Tanskan ulkoministeriön uuden linjauksen myötä kansalaisjärjestöille varatusta kehitysbudjetista on viety 27 prosenttia. ActionAidin kohdalla leikkaus on yhteensä 40 miljoonaa Tanskan kruunua (5,36 miljoonaa euroa).

Lisäleikkauksia on luvassa myös ActionAidin Lähi-idän kriisejä hoitaviin hankeavustuksiin.

Kolmen vuosikymmenen hyppy taaksepäin

Tanskan ActionAid oli jo aiemmin tunnistanut rahoitusrakenteen haavoittuvuuden ja panostanut varainhankintaan, mutta nyt tapahtuvien leikkausten nopea tahti jättää sen roikkumaan pahasti ilmaan. Ainakin 36 henkilön työsopimukset ollaan näillä näkymin irtisanomassa.

Leikkausten vaikutuksista kansainvälisen ActionAidin toimintaan ei ole vielä selvyyttä, mutta niiden mittakaava on niin iso, että on epätodennäköistä että kansainvälisen tason toiminnot selviävät naarmuitta, DT arvioi.

Tanskassa leikkaukset tulivat isona pettymyksenä, sillä vielä pari vuotta sitten Tanskan suunnitelmissa oli korottaa kumppanuusjärjestöjen rahoitusta, järjestön toiminnanjohtaja pääsihteeri Frans Mikael Jansen kertoi DT:lle.

"Kokonaisuudessaan köyhyyden vähentämiseen tarkoitetusta rahoituksesta viedään 0,6 miljardia euroa vuoden 2016 aikana. Kuppaus on niin rajua, että se heittää Tanskan kehitysyhteistyötä taaksepäin 30 vuotta", ActionAid sanoo tiedotteessaan.

Hallitus on myös rikkomassa lupauksiaan muun muassa Afrikkaan suunnatun avun, siirtolaisuushankkeiden ja pakolaisavun turvaamiseksi, järjestö sanoo.

Arvoesineet jo rajalla pois?

Tanskan hallitus on osittain perustellut leikkauksia pakolaistilanteen kärjistymisellä. Samalla syyllä ratsastaminen jatkui tällä viikolla, kun maan sisäministeriön suunnitelmaa turvapaikanhakijoiden omaisuuden pakkolunastamiseksi alettiin käsitellä Tanskan eduskunnassa.

Lakiluonnoksen mukaan maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden tulee luovuttaa viranomaisille yli 1 300 euron arvoinen omaisuutensa, kuten jalometallit, korut, jalokivet ja muu irtaimisto.

Viranomaiset vuorostaan muuttavat omaisuuden rahaksi esimerkiksi huutokauppaamalla, ja käyttävät tulot vastaanottokeskusten ylläpitokustannusten kattamiseen.

Odotetusti lakiluonnos on herättänyt rajua kritiikkiä. Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNCHR on varoittanut suunnitelman toimeenpanon lietsovan ulkomaalaisvastaisuutta maailmanlaajuisesti.

Tanskaan saapui viime vuonna noin 21 000 turvapaikanhakijaa. Hakijamäärissä odotetaan olevan pientä kasvua tänä vuonna.