Mielenosoitus Tanskassa turvapaikanhakijoiden puolesta vuonna 2012.
Tanskassa on osoitettu tiuhaan mieltä turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta.
Kuva:
Kim Bach
Uutinen

Tanska väläyttää kehitysapuleikkauksia maille, jotka eivät ota takaisin turvapaikanhakijoita

Tanskan kehityspolitiikka on saamassa yhä huolestuttavampia piirteitä, kun hallituksen tuoreessa strategiassa keskitytään vahvasti maahanmuuton torjumiseen – ja mahdollisesti kehitysapua keppinä käyttäen.
Mimosa Hedberg
31.8.2017

Development Today kirjoittaa Tanskan uudesta ulkopolitiikan ja turvallisuuden strategiasta, jossa maan hallitus lupaa lievittää maahanmuuton aiheuttamia paineita sekä puuttua terroriuhkaan niin Tanskan kuin koko Euroopankin tasolla. Kehitysapu nähdään tärkeänä keinona näissä tavoitteissa.

Tanskan kehitysministeri Ulla Tørnæs vihjasi strategian julkistamistilaisuudessa, että kehitysapu voi olla tärkeä väline kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisessa.

”Jos maa tekee yhteistyötä turvapaikanhakijoiden palautuksen suhteen, me olemme valmiit vahvistamaan yhteistyötä. Ja vastakkaisessa tilanteessa, jossa maa ei suostu yhteistyöhön, sillä tulee myös olemaan seurauksia”, Tørnæs muotoili.

"Kehityspolitiikka on tärkeä väline antamaan ihmisille tulevaisuuden toivoa heidän omissa maissaan, ja siten välttää tulevia pakolais- ja maahanmuuttovirtoja", ministeri jatkoi.

Tanskan parlamentti ottaa uuden strategian käsittelyynsä myöhemmin tänä vuonna.

Kyseenalainen rahasto kehitysbudjetista

Strategiassa ehdotetaan myös 75 miljoonan Tanskan kruunun eli yli 10 miljoonan euron rahaston perustamista. Rahasto tukisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotimaiden ja Tanskan välistä dialogia sekä sujuvoittaisi palautuksia. Rahat on tarkoitus ottaa seuraavan vuoden kehitysyhteistyöbudjetista.

Kyseinen rahasto on vain yksi monista hankkeista, joilla hallitus kaavailee taistelevansa maahanmuuttopaineita ja terrorismiuhkaa vastaan kehitysapuvaroin, kirjoittaa Development Today.

Viime vuonna OECD:n vertaisarvioinnissa varoitettiinkin, että vaikka Tanska on säännöllisesti ylittänyt sitoumuksensa laittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, varojen suuntaamisessa pakolaiskuluihin on riskinsä.

Muun muassa avustusjärjestö CARE Danmark on kritisoinut Tanskan uutta strategiaa siitä, että dokumentissa on painettu villaisella etenkin ilmastonmuutoksen yhteys pakolaisuuteen. Järjestö harmitteli myös sitä, että strategiaa varten ei kuultu järjestöjä tai järjestetty erillisiä lausuntokierroksia.

"Ei ole järkeä puhua maahanmuuton jarruttamisesta ilman, että puhutaan ilmastonmuutoksesta. On fakta, että useammat ihmiset pakenevat ilmastonmuutosta kuin sotaa tai konfliktia", CARE Danmarkin vaikuttamistyön johtaja Sarah Kristine Johansen sanoi.

Kokonaisuudessaan Tanskan hallituksen uusi strategia keskittyy viiteen pääteemaan: maahanmuuttoon, epävakauteen ja terrorismiin, turvallisuuteen Tanskan lähialueilla, Brexitiin ja EU:n tulevaisuuteen, globalisaation hyödyntämiseen sekä arktiseen alueeseen.