Uutinen

Tampereesta Suomen ensimmäinen reilu kaupunki

Reilun kaupan kaupunki -kampanja yrittää saada viisi isoa kaupunkia seuraamaan Tampereen esimerkkiä tämän ja ensi vuoden aikana.
Eeva Eronen
9.5.2008
EEVA ERONEN080509eeronen_molander.jpg

 

 

 

 

Hintaa on pohdittu tähän saakka liikaa julkisia hankintoja tehdessä, arvioi Helsingin kaupunginvaltuutettu Sole Molander.

Tampere nimitettiin perjantaina 9. toukokuuta Suomen ensimmäiseksi reiluksi kaupungiksi. Arvonimen otti vastaan apulaispormestari Irja Tulonen, joka korosti, että kaupunginvaltuusto lähetti Reilu kaupunki -hakemuksen yksimielisesti - eettisillä hankinnoilla on siis kaupungissa vahva tuki.

"Arvonimi edellyttää meiltä aktiivisuutta ja uudenlaista osaamista", Tulonen arvioi.

Samana päivänä käynnistettiin myös valtakunnallinen Reilun kaupan kaupunki -kampanja, jossa on mukana lukuisia järjestöjä. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtajan Tuulia Syväsen mukaan kampanjan tavoite on, että viisi isoa kaupunkia tekisi tänä tai ensi vuonna valtuustopäätöksen tittelin hakemisesta.

Ennen Tamperetta samankaltaista titteliä on kantanut vain Utajärvi, joka nimitettiin reiluksi kunnaksi jo vuonna 2004. Arvonimen myöntää Reilun kaupan edistämisyhdistys. Ollakseen todistetusti reilu, kaupungin pitää sitoutua reiluun kauppaan omissa hankinnoissaan. Reiluja tuotteita pitää tarjota myös alueen yrityksissä, seurakunnissa ja muissa yhteisöissä.

Reilu Helsinki?

Valtuusto on siunannut reiluushakemuksen Tampereen lisäksi vain Porissa. Aloitteita on kuitenkin tehty jo monessa muussa kaupungissa, ja pääkaupungissa se jätettiin helmikuussa viiden valtuustoryhmän toimesta.

Pääkaupungin oma kampanja, Reilu Helsinki, yrittää saada Helsingistä Pohjoismaiden ensimmäisen reilun pääkaupungin.

"Se olisi aivan mahtavaa", arvioi kampanjan avaustilaisuudessa haastateltavana ollut Helsingin kaupunginvaltuuston keskustaryhmän puheenjohtaja Sole Molander. Hänen mukaansa voi kuitenkin kestää jopa vuoden, ennen kuin asiasta tehdään päätöksiä.

Molander uskoo, että kasvava kiinnostus ympäristöasioihin alkaa näkyä yhä enemmän kaupunkien valinnoissa. Samalla hinnan määräävyys valintoja tehdessä heikkenee.

"Kuka ajattelisi eettisesti, jos kunta ei?" hän pohdiskeli. "Hankintoihin käytetään kuitenkin yhteisiä verovaroja."

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen Syväsen mukaan kuntien ja kaupunkien tekemät päätökset ovat erittäin tärkeitä niiden tekemien valtaisien hankintojen vuoksi. "Niiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 7,3 prosenttia", hän kertoo.

Kilpailutus mietityttää päättäjiä

Suomi kulkee hieman jälkijunassa monia muita Euroopan maita ajatellen. Edelläkävijä-Britanniassa on esimerkiksi kampanjoitu jo vuodesta 2001 lähtien reilujen kaupunkien puolesta. Tällä hetkellä maailmalla on yli 400 reilua kaupunkia. Tittelin ovat saaneet esimerkiksi Rooma, Malmö, Manchester ja Bryssel.

Syväsen mukaan päättäjiä askarruttavat usein esimerkiksi hankintojen tekemiseen ja kilpailutuksiin liittyvät asiat. Muiden maiden esimerkit ovat kuitenkin antaneet reilun kaupun puolesta puhujille aikaa valmistautua.

"Nyt voimme antaa kaupungeille riittävästi tukea", Syvänen kuvaa.

Kampanjoijat kohtaavat myös monia ennakkoluuloja - useassa kunnassa lienee käyty keskustelu Reilun kaupan kahvin mausta ja siitä, että laatuja saatavilla useampia.

 

Lisää tietoa aiheesta