Uutinen

Talouslama iskemässä Kiinaankin

Viennin kasvu on hidastanut Kiinassa, ja korkea työttömyys voi lisätä levottomuuksia. Elvytystoimia suunnataan myös kehityksessä jalkoihin jääneelle maaseudulle.
Timo Kuronen
25.11.2008

PEKING -- Kiinan johtajat kertoivat vielä muutama viikko sitten, että maailmalla kulovalkena leviävän finanssikriisin vaikutukset maahan jäävät pieniksi. Ääni kellossa on muuttunut nopeasti. Pääministeri Wen Jiabao myönsi marraskuun puolivälissa, että kriisin seuraukset ovat syvempiä kuin ennalta arveltiin.

Samalla Kiinan hallitus ilmoitti neljän biljoonan juanin (noin 460 miljardin euron) investointipaketista, jolla rahoitetaan muun muassa asuntoja ja maaseudun perusinfrastruktuuria sekä Sichuanin maanjäristysalueen jälleenrakentamista. Paketilla pyritään lisäämään kotimaista kysyntää viennin hidastuttua Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Kiina pyrkii pitämään elvytystoimilla bruttokansantuotteen kasvunsa ensi vuonna yhdeksässä prosentissa. Tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kasvu on pudonnut ensi kertaa viiteen vuoteen alle kymmenen prosentin.

Vielä viime vuonna talous kasvoi 12 prosentin vuosivauhtia. Kansainvälinen valuuttarahasto on ennakoinut Kiinan talouskasvun jäävän ensi vuonna 8,5 prosenttiin.

Kymmeniä tuhansia tehtaita suljetaan

Ulkomaanviennin kasvun hidastuminen näkyy Kiinassa selvästi: Erityisesti joulumarkkinoille tehtävien lelujen ja elektroniikan kysyntä on romahtanut, vaikka vienti onkin vielä jatkanut kasvuaan. Eteläisessä Helmijoen suistossa uhataan sulkea noin viidennes alueen 45 000 tehtaasta lähikuukausien aikana.

Ulkomaan viennin osuus Kiinan kansantuotteesta oli 18 prosenttia vielä vuonna 1998, mutta sen osuus tuplaantui viime vuoteen mennessä.

Koko Kiinassa on mennyt tämän vuoden aikana nurin jo 67 000 pientä ja keskisuurta yritystä, ja työttömyysaste kaupungeissa on noussut yli neljän prosentin.Työttömyyslukuihin ei ole laskettu mukaan maan sisäisiä siirtotyöläisiä, joiden avulla suuri osa Kiinan tehtaista pyörii. Heitä arvioidaan olevan 120 miljoonaa.

Eriarvoisuus ja levottomuudet uhkana

Kiina-analyytikkojen mukaan korkeat työttömyysluvut ja köyhyyden lisääntyminen voivat johtaa suurlevottomuuksiin, mitkä voivat ensimmäistä kertaa todella uhata maan yksipuoluehallintoa. Tähän asti hallitus on kyennyt rajaamaan mielenosoitukset paikallisiksi, sillä niillä ei ole ollut yhteistä teemaa tai johtohenkilöitä, kirjoittaa Carnegie-instituutin Joshua Kurlantzick.

Uutistoimisto Xinhuan mukaan monet paikallishallitukset ovatkin alkaneet järjestää työttömille uudelleenkoulutusta ja rekrytointimessuja, jotta sosiaaliset ongelmat eivät pääse kärjistymään.

Talousongelmat ovat laajenemassa myös maaseudulle. Kun alkuvuodesta korkeat elintarvikkeiden hinnat toivat lisätienestiä viljelijöillekin, nyt soijan ja vehnän tuottajahinnat ovat romahtaneet. Sen sijaan lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat eivät ole tulleet alas. Kiinan viljelijöiden tulojen kasvu jäänee tänä vuonna alle seitsemän prosentin.

Eriarvoisuus lisääntyy

YK:n kehitysohjelman UNDP:n julkaiseman Kiinan inhimillisen kehityksen raportin mukaan tuloerot kaupunkien ja maaseudun, naisten ja miesten sekä kaupunkilaisten ja siirtotyöläisten välillä ovat viime vuosina kasvaneet jyrkästi. Näin on käynyt, vaikka köyhyys on vähentynyt ja lasten koulutustaso on parantunut. Kaupunkilaisten keskimääräiset tulot ovat yli kolme kertaa maalaisia suuremmat.

Lisätäkseen viljelijöiden pääoman saatavuutta ja maatalouden tuottavuutta Kiinan kommunistinen puolue päätti lokakuussa, että viljelijät voivat siirtää kollektiiveilta vuokraamiensa maiden käyttöoikeuden muille. Suuremmat tilat voivat olla tehokkaampia, mutta kriitikot pelkäävät, että viljelijöiden työttömyys voi paheta entisestään.

Laman tulosta huolimatta Kiinan valtion budjettitulot ylittävät 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, säästöaste on korkea ja maan valuuttareservit ylittävät kaksi biljoonaa dollaria.

UNDP:n mukaan Kiina voisi turvata kansalaisilleen kattavat peruspalvelut. Nykyään se kuluttaa verraten pienen osan kansantuotteestaan peruspalveluihin. Esimerkiksi terveydenhuoltomenoista kansalaiset maksavat yli puolet omasta pussistaan.