Uutinen

Talouskriisi imaisi rahat EU:n ilmastopäätöksistä

Ilmastonmuutosasiat jäivät EU-huippukokouksessa talouskriisin ja energiaturvallisuuden jalkoihin. Kokous ei osoittanut euroakaan "ilmastorahaa" kehitysmaille, kun päähuomion varasti lähestyvä G20-talouskokous.
Pasi Nokelainen
24.3.2009

EU-maiden valtionpäämiehet lupasivat 19.-20. maaliskuuta kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa varoja kehitysmaille puhtaan energian kehittämiseen, metsien suojeluun ja ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumiseen. Lupauksia ei kuitenkaan konkretisoitu rahallisiksi sitoumuksiksi, vaan asiaa päätettiin lykätä eteenpäin.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat laskeneet, että teollisuusmailta tarvittaisiin 110 miljardia euroa kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen. EU:n osuus summasta olisi noin 35 miljardia euroa. Ilman tuntuvaa rahallista tukea on selvää, että uutta ilmastosopimusta ei synny Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

Huippukokouksen päättämättömyys ei tullut yllätyksenä. EU-maiden ympäristö-, valtionvarain-, ulko- ja kehitysministerit olivat aiemmissa kokouksissa käsitelleet kehitysmaiden ilmastorahoitusta ja laatineet niistä omat päätelmänsä Eurooppa-neuvostolle. Tästä huolimatta huippukokoukseen tultaessa kysymys rahoituksesta oli edelleen avoin - ja pysyy auki ainakin kesäkuun loppuun.

YK: EU kiristää kehitysmailta myönnytyksiä

Ilmastomuutoksen vastaisen työn esitaistelija mielellään esiintyvä Euroopan unioni sai voimakasta kritiikkiä YK:lta jo ennen Brysselin huippukokousta. Maailmanjärjestön ilmastonmuutossihteeristön johtaja Yvo de Boerin mukaan unionin toiminta rikkoo ilmastoneuvottelujen lähtökohtia, joista sovittiin Balin "maratonneuvotteluissa" vuoden 2007 lopussa.

YK:n pääneuvottelijana toimivan de Boerin mukaan EU on asettamassa tuelleen uusia ehtoja, kuten vaatimuksia laatia suunnitelmia ilmastopäästöjen vähentämisestä koko talouden osalta ennen kuin kehitysmaat voivat saada unionilta apua.

"Mielestäni ei ole rakentavaa tulla neuvotteluihin yrittäen muuttaa perusperiaatteita", Yvo de Boer totesi BBC:lle.

Kööpenhaminassa on tarkoitus sopia uudesta, Kioton sopimuksen korvaavasta ilmastosopimuksesta. Kioton sopimus päättyy vuonna 2012. Uuteen sopimukseen yritetään saada mukaan myös Kioton sopimuksen ulkopuolelle jättäytynyt Yhdysvallat. Sopimuksessa päästövähennyksiä edellytettäisiin myös suurilta siirtymätalousmailta kuten Kiinalta ja Intialta.

Kuka uskaltaisi avata ilmastopelin?

EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso puolusteli uutistoimisto AP:n mukaan rahoituspäätösten lykkäämistä sillä, että Yhdysvallat ja Japani eivät ole esittäneet omia kantojaan. Kansainvälisen kehitysjärjestö Oxfamin mukaan "kuka liikahtaa ekana" -taktiikka voi vaarantaa koko sopimuksen syntymisen.

"Sen odottaminen, että Yhdysvallat ottaisi ensimmäisen siirron rahoituksessa on kaukana johtajuudesta. Odotamme EU:n asettavan peruspilarin sopeutumisen rahoituksessa: pysymällä hiljaa Yhdysvalloille ei aseteta paineita tehdä voimakasta tarjousta. Se tekee asiaan kannattavien amerikkalaisten työstä entistä vaikeampaa", totesi Elise Ford Oxfamin EU-yksiköstä järjestön tiedotteessa.

AP:n haastattelemien diplomaattien mukaan teollisuusmaiden keskinäinen kyttääminen ei välttämättä ole koko totuus Brysselin päätösten takana. Kun talous taantuu ja kotimaiset sosiaalimenot kiristävät budjetteja, kukaan ei yksinkertaisesti ole panemassa ilmastorahoitusta kovin korkealle asialistallaan.

Rahoituspäätöksen lykkäämisen kannalla olivat erityisesti EU:n suuret jäsenmaat Ranska, Saksa ja Britannia. Ainakin yhden EU-maan pääministeri eli Tanskan Anders Fogh Rasmussen vaati kokouksen jälkeen lähes kansalaisjärjestömäisin äänenpainoin EU:n tekevän pian päätöksiä asiasta ja että ilman sitä koko sopimus voi kaatua. Syykin on selvä: Tanska isännöi Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluja vuoden lopulla.

Lisää tietoa aiheesta