Uutinen

Talouskasvu puree huonosti Botswanan köyhyyteen

Botswana on nauttinut reippaasta talouskasvusta 20 viime vuotta. Silti on epävarmaa, onnistuuko maa puolittamaan köyhien ja nälkäisten määrän vuoteen 2015 mennessä, kuten YK:ssa asetettu tavoite edellyttäisi.
Joel Konopo
22.1.2007

IPS -- Eteläisessä Afrikassa sijaitsevan 1,8 miljoonan asukkaan Botswanan talous on kasvanut vuosittain keskimäärin yli seitsemän prosenttia vuodesta 1986. Henkeä kohden laskettu kansantuote on noussut 1 240 eurosta vuonna 1980 nykyiseen noin 7 750 euroon.

Botswanan asukkaista 24 prosenttia elää kuitenkin äärimmäisessä köyhyydessä eli alle dollarilla (noin 0,77 eurolla) päivässä, YK kehitysohjelma UNDP arvioi. Alle kahteen dollariin päivässä joutuu tyytymään puolet botswanalaisista.

UNDP pitää silti todennäköisenä, että Botswana onnistuu tavoitteen mukaisesti puolittamaan nälkäisten ja alle dollarilla päivässä elävien määrän vuoden 1990 tasosta.

Lupaavana merkkinä pidetään esimerkiksi sitä, että vuosina 1996-2000 saatiin alipainoisten alle viisivuotiaiden lasten osuus pudotettua 17:stä 13 prosenttiin.

Tavalliset botswanalaiset eivät ole yhtä optimistisia.

"Mikään ei ole muuttunut. Maaseudulla ihmiset ovat yhtä syrjäytyneitä ja unohdettuja kuin ennenkin", pääkaupungissa Gaboronessa taksia ajava Thomson Tekere tokaisee.

Hänen ottaa esimerkiksi Keskisen Kalaharin luonnonpuiston tuoreet tapahtumat. Hallitus joutui lopulta perumaan päätöksensä häätää busmannit eli sanit alueelta, mutta Tekere näkee san-kansan tulevaisuuden silti synkkänä.

"Edistys on hidasta", myöntää David Morwang, joka työskentelee SOS-lapsikylän Tlokwengin orpokodissa Gaboronen kupeessa. Hänenkin mielestään köyhät maalaiskylät on jätetty kehityksestä sivuun.

Saman johtopäätöksen Botswanan tilanteesta teki Euroopan unioni vuosi sitten valmistuneessa Afrikan-strategiassaan.

Tuloerot räikeitä

Vaikka Botswana kuuluu keskituloisten kehitysmaiden kastiin, sen tuloerot ovat UNDP:n mukaan räikeät. Väestön köyhin viidennes saa kansantulosta 4 prosenttia ja rikkain viidennes 60 prosenttia. Työttömyys hipoo 16:ta prosenttia.

Botswana tärkeimpiä elinkeinoja ovat timanttikaivokset, matkailu, pankkipalvelut sekä maanviljely ja karjanhoito. Tulevaisuutta synkistää Afrikan pahimpiin kuuluva aids-tilanne. Hi-virusta kantaa 24 prosenttia 15-49-vuotiaista.

Aihetta tutkineen Ian Taylorin mukaan poliitikot, virkamiehet ja koulutettu väki ovat hyötyneet eniten Botswanan taloudellisesta kehityksestä.

Neljä viidestä maaseudun ruokakunnasta on riippuvaisia kaupungissa asuvasta perheenjäsenestä. Joka viidennellä maalaisperheellä ei Taylorin mukaan ole tilastollisesti mainittavaa tulonlähdettä.

Kaakkois-Botswanassa toimivan Molepolen kyläkehitysyhteisön puheenjohtaja Modireemang Klass pitäisi myönteisenä saavutuksena sitäkin, että maassa olisi köyhiä ylipäätään vähemmän vuonna 2015 kuin 1990.

Toisinajatteluakin esiintyy. "Meidän pitää lopettaa valittaminen ja tehdä kovemmin työtä", gaboronelainen kauppias Pedazi Malikongwa tuumii.

Hänen mielestään hallitus on tehnyt osuutensa. "Kellä muulla olisi varaa antaa ihmisille ilmaista rahaa vain siksi, että he ovat vanhoja?" hän ihmettelee viitaten vajaan 16 euron kuukausieläkkeeseen, jota on alettu maksaa 65 vuotta täyttäneille.