Kehitysapu kasvanee nyt 50 miljoonaa euroa, mutta jäätyy sille tasolle lähivuosiksi. Se tarkoittanee käytännössä 0,7-tavoitteen hylkäämistä.
Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Talousarvioesitys: kehitysrahat kasvavat, osuus ennallaan

Valtionvarainministeriön esityksessä suomen kehitysapu kasvaa 50 miljoonalla eurolla, osuus bruttokansantulosta säilynee ennallaan. Kahdenvälistä apua leikataan, monenkeskinen ja humanitäärinen apu sekä järjestöjen rahoitus kasvavat.
Esa Salminen
23.8.2011

Suomen kehitysyhteistyö kasvaa ensi vuonna noin 50 miljoonalla eurolla 1124 miljoonaan. Prosenttiosuus bruttokansantulosta säilynee tämän vuoden tasolla, 0,56 prosentissa. Näin ainakin, mikäli syyskuun budjettiriihi hyväksyy valtionvarainministeriön talousarvioesityksen vuodelle 2012, joka julkaistiin 22. elokuuta.

Esityksessä niin sanottu varsinainen — eli ulkoministeriön kautta maksettava — kehitysyhteistyö nousee 844,2 miljoonasta 887,3 miljoonaan.

Kahdenvälinen apu alas

Vaikka kehitysyhteistyön rahamäärät näyttäisivät valtionvarainministeriön esityksen mukaan kasvavan, Suomen kahdenvälinen apu kehitysmaille laskee 307 miljoonasta 255 miljoonaan. Esimerkiksi Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin Mosambikiin, Nicaraguaan, Tansaniaan ja Vietnamiin kanavoitava tuki tullee laskemaan.

Korotus kanavoituu näillä näkymin monenkeskiseen, eli kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta annettavaan apuun sekä humanitääriseen apuun. Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta annettava apu kasvaa.

Näkemiin 0,7?

Ensi syksynä kehitysyhteistyövarat on tarkoitus jäädyttää seuraaville vuosille euromääräisesti vuoden 2012 tasolle.

Suomen sekä YK:ssa että EU:ssa antama sitoumus maksaa kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan vuoteen 2015 mennessä on edelleen virallisesti tavoitteena. Hallituksen mukaan rahoitusvajetta voidaan täyttää päästökaupasta saaduilla tuloilla. Käytännössä tavoitteen saavuttaminen on rahojen jäädyttämispäätöksen jälkeen kuitenkin epätodennäköistä.

Kehitysministeri Heidi Hautala pahoitteli avun bruttokansantulo-osuuden tulevaa laskua tuoreeltaan.

”Valtiovarainministeriön ehdottama suunta olisi erittäin haitallinen Suomen kansainvälisen uskottavuudenkin kannalta. Kuinka voimme vaatia muita pitämään sitoumuksensa, jos emme itse pysy omissamme?” Hautala kysyy tiedotteessaan.

Artikkelia on päivitetty 23.8. klo 14.00 ministeri Heidi Hautalan lausunnolla.