Uutinen

Taistelu maasta kovenee Brasiliassa

Kuluvana vuonna jo 44 viljelymaata vaatinutta talonpoikaa on menettänyt henkensä.
Mario Osava
31.8.2003

IPS -- Väkivalta kiihtyy Brasilian maanomistuskiistoissa. Itselleen viljelymaata vaativia talonpoikia oli elokuun loppuun mennessä murhattu 44, kun koko viime vuoden vastaa luku oli 43, paljastaa Katolisen kirkon maakomitean (CPT) selvitys.

CPT on laatinut raportteja Brasilian maanomistuskiistoista vuodesta 1985 lähtien.

"Nyt päätimme julkistaa osaraportin kesken vuotta kumotaksemme laajalle levinneen väitteen, että maattomien liike lietsoo kaaoksen ja väkivallan ilmapiiriä", CPT:n työtä koordinoiva Isabel Cristina Diniz kertoo. Hänen mukaansa raportti osoittaa selvästi, että talonpojat ja muut maattomien liikkeen aktivistit ovat väkivallan uhreja eivätkä sen aiheuttajia. Raportti toimitetaan ihmisoikeusasioista vastaavalle ministerille Nilmario Mirandalle.

Diniz muistuttaa, että Brasilian ennestäänkin raju maanomistuksen keskittyminen on vain vahvistunut viime vuosina. Maan 171 miljoonasta asukkaasta 50 000 omistaa puolet maatalousmaasta.

Kuten muissakin Latinalaisen Amerikan maissa, Brasilian maaseudulla on yhä vallalla perinteinen latifundium-järjestelmä. Se merkitsee suunnattomia tilakokoja ja työvoiman riistoa, joka monesti lähentelee orjuutta.

Maaseudun kansanliikkeet vaativat tehokkaampaa ja nopeampaa maauudistusta kuin se, jota eri hallitukset ovat viime vuosina verkkaan toteuttaneet. Liikkeet muistuttavat, että yksityisomistukseen rekisteröidyistä 400 miljoonasta hehtaarista vain 60 miljoonaa on viljelyssä. Samaan aikaan 4,8 miljoonaa perhettä on vailla maata.

Maattomien maatyöläisten liike (MST) ja 96 muuta järjestöä ovat jo vuosia harrastaneet joutomaiden valtaamista ja ottamista viljelyyn. Toiminta on kuitenkin käynyt koko ajan vaarallisemmaksi, sillä maaomistajat lähettävät pyssymiehiä aktivistien kimppuun.

Vuosina 1985-2002 surmattiin maakiistojen vuoksi 1 280 ihmistä, joiden joukossa oli talonpoikien ohella lakimiehiä, kirkon työntekijöitä ja agronomeja, CPT tilastoi. Lisäksi järjestön tietoon tuli liki 20 000 pahoinpitelyä.

Dinizin mukaan oikeuslaitos suosii maanomistajia. Murhista vain noin joka kymmenes päätyi oikeuteen, ja vain puolet syytetyistä sai tuomion. Kaikkiaan seitsemän ihmistä on tuomittu murhien tilaamisesta.

Maatyöläisiä sen sijaan on pantu telkien taa 6 330 vuodesta 1985 lähtien, CPT kertoo.

Tämänvuotisista maatyöläisten murhista puolet on tehty Amazonin alueella sijaitsevassa Parán osavaltiossa.

Parán viljelijöiden ja karjankasvattajien järjestön puheenjohtaja Carlos Fernando Xavier selittää väkivaltaisuutta sillä, että Pará on "maatalouden uutta aluevaltausta, jossa valtio on yhä näkymätön, eikä siellä ole tarpeeksi teitä, kouluja tai notariaatteja".

Hän moittii CPT:n raporttia, ettei se mainitse MST:n ja muiden toimeenpanemia maanvaltauksia. "Toisille kuuluvan maan valtaaminen on väkivaltaa. Se yllyttää puolustusreaktioihin ne, joiden omaisuutta vastaan on hyökätty", Xavier selittää.

CPT:n mukaan 140 000 perhettä elää tilapäisleireissä eri puolilla maata odottaen, että heille osoitetaan maatilkku viljeltäväksi.