Uutinen

Syrjintää koskeva YK-sopimus täyttää 30 vuotta, mutta työsarkaa riittää

YK:n globaalia tasa-arvopolitiikkaa ohjaava Comission on the Status of Women -kokoontuu 1.-12. maaliskuuta. Plan Suomi muistuttaa, että tasa-arvokeskustelussa pitäisi korostaa myös tyttöjen asemaa.
Auli Leskinen
1.3.2010
AK Photo/Shutterstock

lapsia.jpg

Naisten oikeudet viettävät tänä vuonna monin tavoin merkkipäivää.

Naisten syrjinnän poistamista koskeva YK-sopimus CEDAW täyttää 30 vuotta. YK:n neljännestä naisten aseman edistämiseksi pidetystä maailmankonferenssista ja siinä hyväksytystä Pekingin julistuksesta on kulunut 15 vuotta. Ja 10 vuotta on kulunut siitä, kun YK:n päätöslauselma 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” hyväksyttiin.

Mutta mitä tämä kaikki on tuonut maailman naisille?

Laki takaa tyttöjen koulunkäynnin

Hyvät uutiset ensin.

Joissakin Afrikan maissa tasa-arvo parani selvästi vuonna 2009. Esimerkiksi Burkina Fasossa hallituksen tasa-arvo-ohjelma myönsi viime vuonna viisi miljoona syntymärekisteröintiä eli viisi miljoonaa äitiä saa lapsensa väestörekisteriin. Ilman syntymärekisteriä lapset eivät pääse kouluun eivätkä aikuisena voi äänestää - tai näy edes valtion tilastoissa.

Sierra Leonen uusi koululaki sääti ensimmäisen kerran pakollisen koulutuksen tytöille. Ruandan vaaleissa naiset voittivat 56 prosenttia parlamenttipaikoista vuonna 2008.

Viime vuonna Latinalaisessa Amerikassa Bolivia hyväksyi uuden perustuslain, joka ensimmäisen kerran määrittää naisten oikeudet. Argentiina puolestaan sääti ensimmäisen lakinsa naisiin kohdistuvan väkivallan kieltämisestä.

Lähi-idässä Jemen hyväksyi avioliittolain, joka estää lapsiavioliitot ja määrittää avioliiton minimi-iäksi 17 vuotta sekä takaa naisille oikeuden päättää itse avioliitosta.

Pol Potin luoma epätasa-arvo periytyy

Ja sitten huonot uutiset.

Vaikka tasa-arvotutkimusta on kasapäin ja naisnäkökulma on jo parikymmentä vuotta ollut välttämätön osa kehityspolitiikkaa, opetusohjelmia ja aktivismia, tasa-arvokehitys on hidasta etenkin köyhissä maissa (mutta toki myös EU:ssa ja Suomessa).

Yleisesti ottaen huonoin tasa-arvon tila on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Siellä köyhyys ja epätasa-arvo liittyvät selvästi toisiinsa. Suurin osa maailman köyhistä on naisia. Joissakin maissa nimenomaan naisten köyhyys on kasvanut, vaikka köyhyys koko väestössä on vähentynyt.

Kambodzha on esimerkki siitä, miten heikko tasa-arvo periytyy. Kambodzhassa äitien elämässä tapahtui 70- ja 80-luvuilla katastrofi, joka esti koulunkäynnin. Pol Pot ja hänen seuraajansa tuottivat maahan kouluttamattoman tyttöväestön. Neljäsosa Kambodzhan tytöistä jäi pois kouluista. Nyt he ovat äitejä ja aikuisia. Vaikka aikaa on kulunut kymmeniä vuosia, historia on este tasa-arvolle, sillä lukutaidoton äiti ei voi taata hyvää toimeentuloa perheelle ja tasa-arvoa tytölle.

Myöskään naisten järjestelmällisiä raiskauksia sodankäynnin muotona ei ole kyetty estämään tai edes vähentämään.

Kaiken tämän jälkeen on selvää, että globaalia tasa-arvopolitiikkaa ohjaavalla YK:n Comission on the Status of Women (CSW) riittää töitä.

"CSW Peking+15 on hyvin tärkeä kokous. Siellä linjataan maapallon tasa-arvon suunta", sanoo Plan Suomen tasa-arvoneuvonantaja Alex Munive alkavasta kokouksesta.

CSW jatkuu YK:n päämajassa New Yorkissa 12. maaliskuuta asti.

Suomen agenda: väkivalta ja ympäristö

Suomi aikoo painottaa tämän vuoden CSW-kokouksessa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä sekä naisten roolia ympäristönmuutoksen ehkäisyssä.

Alex Munive pitää painotuksia oikeina. Lapsikeskeisen kehitysyhteistyöjärjestön edustajana hän kuitenkin muistuttaa, että yksikään YK:n jäsenvaltio ei tänä vuonna maininnut CSW-asiakirjassaan erityisesti tyttöjä - CSW-kokous keskittyy aikuiseen naiseen.

"Jäsenvaltiot eivät tunnu näkevän, millainen miinakenttä tyttöjen tilanteessa piilee. Maailma ei ole vielä ymmärtänyt, että varmin tie pois köyhyydestä on sijoittaminen tyttöihin", Munive sanoo.

Hän haluaa nostaa tyttöjen aseman esiin CSW-kokouksen väkivaltaa vastustavaan agendaan.

"Kun puhumme rauhasta, puhumme myös väkivallattomasta koulusta. Ja kun Suomessa puhutaan kouluväkivallasta, puhutaan koulukiusaamisesta", Munive sanoo.

"Mutta harvoin tulee mieleen, että kehitysmaissa kouluväkivalta ei ole vain sitä, vaan enemmän. Kouluväkivalta voi olla henkistä, fyysistä ja seksuaalista pahoinpitelyä, jota lapsi kokee opettajan taholta. Väkivallattomaan kouluun kuuluu muun muassa käymälä. Jos käymälää ei ole, tyttö voi joutua pusikossa pissalla käydessään seksuaalisen väkivallan tai raiskauksen kohteeksi."

Munive muistuttaakin, että juhlapuheet ja hienot paneelit eivät yksin riitä. CSW:n jälkeen tarvitaan konkreettisia toimia.

"YK:n suurilta estradeilta ja CSW:n parketeilta on kovin pitkä matka köyhän tyttölapsen arkeen."

Lisää tietoa aiheesta

  • Plan Suomi pitää blogia New Yorkin CSW-kokouksesta.