Sveitsin Bern.
Sveitsiä pidetään "maailman pankkisalailun pääkaupunkina", vaikka EU onkin yrittänyt viime vuosina suitsia verokeplottelua.
Kuva:
IStock
Uutinen

Sveitsi ja Yhdysvallat maailman suurimmat veroparatiisit, Slovenia läpinäkyvin

Sveitsi ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat veroparatiisit, selviää Financial Secrecy Index -tutkimuksesta. Maailman taloudellisesti läpinäkyvin maa on Slovenia, mutta senkään tulos ei ole kovin häävi.
Mimosa Hedberg
6.2.2018

Viime viikolla julkaistusta Financial Secrecy Index -tutkimuksesta selviää, että Sveitsi ja Yhdysvallat ovat maailman suurimpia veroparatiiseja. Edellisen kerran vastaava indeksi julkaistiin vuonna 2015.

Tax Justice Network -verkoston julkaisema laaja indeksi listaa talouden salaisuusvaltioita: paikkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden piilottaa omaisuutta ja voittoja valtioiden verottajilta.

Sveitsi on listan ykkönen 76 pisteen salaisuusasteella. Yhdysvallat on listalla toisena 60 pisteellä ja Caymansaaret kolmantena 72 pisteellä. Nolla olisi kaikkien maiden ihannetila, johon kuitenkaan yksikään maa ei vielä toistaiseksi yllä.

Tax Justice Network laskee pisteet käyttäen 20:tä eri indikaattoria, jotka mittaavat toimia varojen piilottelun ja veronkierron estämiseksi. Sijoitukseen vaikuttaa myös globaali painoarvo, eli mikä on kyseisen alueen osuus maailmanlaajuisten rahoituspalvelujen viennistä. Tämän takia esimerkiksi Yhdysvallat kirii monen maan ohi.

Myöskään Suomi ei loistanut vertailussa. Salaisuusasteemme on nyt 53, kun edellisessä selvityksessä se oli vielä 31. Suomella olisi petrattavaa erityisesti vero-oikeudenkäynneissä sekä omistusten rekisteröinnissä.

Slovenia parhaimmistoa

Indeksin mukaan maailman taloudellisesti läpinäkyvin maa on Slovenia, ja silti senkin pisteet ovat vain 41,8. Jos kyseessä olisi kouluarvosana, paras oppilas hädin tuskin pääsisi kokeesta läpi, huomauttaa Tax Justice Networkin tutkija George Turner järjestön blogissa.

Taloudellinen salailu on avainasemassa talousrikollisuudessa ja laittomissa rahavirroissa, kuten rahanpesussa, korruptiossa sekä veronkierrossa. Arviolta 21 000 – 32 000 miljardia dollaria yksityistä omaisuutta makaa maailman salaisuusvaltioissa, joissa niitä verotetaan vain vähän tai ei lainkaan

"Alueet, jotka eivät pysty suitsimaan talouden salailua, kieltävät muiden maiden kansalaisilta ihmisoikeuksia ja pahentavat maailmanlaajuista eriarvoisuutta", Turner kirjoittaa.

Bahrain ja Libanon ovat parantaneet tulostaan vuoden 2015 listauksesta, kun taas Britannian kruununsiirtomaa Guernsey sekä Taiwan nousivat ensimmäistä kertaa kymmenen pahimman salaisuusvaltion joukkoon.

Turnerin mukaan Taiwanin sijoitus on suoraa seurausta Kiinan "Yhden Kiinan politiikasta", jonka mukaan Taiwan on vain Aasian mahtivaltion kapinoiva maakunta. Tämän takia Kiina on myös estänyt Taiwania liittymästä useisiin kansainvälisiin instituutioihin ja sopimuksiin, jotka osaltaan auttaisivat edistämään talouden läpinäkyvyyttä.

Yhdysvallat laahaa perässä

Yhdysvaltojen nousu listalla on osa huolestuttavaa trendiä, kuvailee Turner. Vielä vuonna 2013 maa oli kuudennella sijalla, ja vuonna 2015 jo kolmannella. Nyt se on kirinyt kakkoseksi eli yhden sijoituksen päähän "maailman pankkisalailun pääkaupungista" Sveitsistä.

Yhdysvallat on viime vuosina noussut yhdeksi merkittävimmistä salaisuusvaltioista, koska se kieltäytyy ottamasta osaa kansainvälisiin talouden avoimuuteen tähtääviin aloitteisiin esimerkiksi jakamalla verotietoja muiden maiden kanssa.

Yhdysvallat on parasta aikaa uudistamassa kovalla kädellä maansa verotusta, mutta nähtäväksi jää, mihin suuntaan talouden avoimuus kehittyy uudistusten myötä.

Juuri pitkälti rikkaat taloudet ylläpitävät salaisuusmarkkinoita. Indeksin kärkikymmenestä kuusi on OECD:n jäsenmaita tai näiden alusmaita. Kolme muuta ovat aasialaisia veroparatiisimaita.

EU:n erikoinen musta lista

Talouden avoimuudesta ja veroparatiisimaista puhutaan yhä enemmän, eikä vähiten EU:ssa. Development Today -kehitysjulkaisu uutisoi vastikään tuoreesta Euroopan unionin laatimasta mustasta listasta, joka sisältää 17 "verokysymyksissä yhteistyöstä kieltäytyvää talousaluetta".

Lehden mukaan useat pohjoismaiset kehitysrahoituslaitokset eli suomalainen Finnfund, ruotsalainen Swedfund sekä Tanskan IFU ovat jo ilmoittaneet kieltävänsä sijoitukset kyseisiin maihin.

Pian listan julkistuksen jälkeen EU kuitenkin ilmoitti poistavansa listasta kahdeksan maata, muun muassa Barbadoksen, Panaman ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. EU:n mukaan kyseiset kahdeksan maata ovat sitoutuneet ottamaan huomioon EU:n huolet, vaikka tarkempaa tietoa näistä sitoumuksista ei ole saatavilla.

EU:n musta lista kuvaa hyvin sitä, että erilaisia salaisuusvaltioita ja veroparatiiseja määritteleviä listoja on lukuisia. Silti ne ovat usein varsin värikkäitä, kun veronkiertoa mahdollistavia maita ja alueita jää jatkuvasti niiden ulkopuolelle – osin poliittisista syistä.

Esimerkiksi EU:n mustan listan osalta Luxemburgia ja Britanniaa ei arvioitu ollenkaan. Unioni perusteli tätä sillä, että EU:n sisällä on omat mekanisminsa läpinäkyvän verotuksen turvaamiseksi.

"Ei ole mikään salaisuus, että veroparatiisit säilyvät EU:n ytimessä, kun neljä Euroopan maata ei täytä EU:n oman mustan listan kriteereitä. EU:n jäsenvaltioiden hallitusten tulisi torjua veroparatiiseja EU:n sisällä samalla kiireellisyydellä, kun ne painostavat muita maita", kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tiedottaja Aurore Chardonnet toteaa.