Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Suuryrityksille oma "ihmisoikeusmerkki"

Uusi indeksi pisteyttää 500 globaalia yritystä niiden ihmisoikeustoiminnan mukaan.
Jukka Aronen
10.2.2015

Globaaleilla suuryrityksillä ei ole paras mahdollinen maine. Tuoreesta esimerkistä käy öljyjätti Shell, joka joutui tammikuussa maksamaan miljoonakorvauksia nigerialaiselle yhteisölle, jonka elinympäristön ja toimeentulon se tuhosi vuonna 2008.

Pahimmillaan vastuuton yritystoiminta köyhissä maissa johtaa saasteiden leviämisen lisäksi maakaappauksiin, veronkiertoon, työntekijöiden oikeuksien polkemiseen ja jopa väestönsiirtoihin.

Taustalla vaikuttaa usein ilmiö, jota kutsutaan englanniksi "race to the bottom". Tätä "kilpajuoksua pohjalle" tapahtuu, kun yritysten pitää "nokittaa" kilpailijoitaan alentamalla omia standardejaan.

Mutta aina ja kaikkialla näin ei ole. Ja ehkä jatkossa jopa vähemmässä määrin.

Ainakin näin ajattelee kolme Britanniassa toimivaa sijoitusrahastoa, yksi tutkimuslaitos ja kaksi ihmisoikeusjärjestöä. Ne laittavat kuluvan vuoden aikana käyntiin uuden arviointijärjestelmän, jonka avulla pisteytetään 500 suurta kansainvälistä yritystä sen mukaan, miten hyvin ne sitoutuvat eettisiin ihmisoikeuskäytäntöihin toiminnassaan.

Joulukuussa julkistettu "The Corporate Human Rights Benchmark" -järjestelmä keskittyy neljään ongelmallisena pidettyyn alaan: vaatteisiin, ruokaan & maatalouteen, kaivannaisiin ja informaatioteknologiaan.

Uusi kilpailu ylöspäin

Lyhykäisesti ajatuksena on korvata "kilpajuoksu pohjalle" uudenlaisella kisalla, joka suuntautuu ylöspäin.

Kun yritysten toiminnasta tehdään avointa ja näkyvää, niiden arviointi helpottuu.

Ja kun julkisesti palkitaan firmoja, jotka sitoutuvat hyviin työvoima-, ympäristö- ja ihmisoikeuskäytäntöihin, parantuneella maineella on usein merkitystä sijoittajien silmissä, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti osakkeen kurssiin.

Eettisesti profiloituneen Ben & Jerry's -jäätelöfirman johtaja Jeff Furman toivottaa uuden järjestelmän tervetulleeksi: "Julkinen arviointi tuo piittaamattomien yritysten teot julki sijoittajille, asiakkaille, kansalaisyhteiskunnalle ja kotivaltioille."

Furman ei ole ajatuksineen yksin. The Economistin mukaan joulukuussa kokoontuneessa "Business and Human Rights" -foorumissa yli 40 prosenttia johtajista oli sitä mieltä, että juuri firmojen pisteyttäminen olisi paras keino lisätä ihmisoikeuksien kunnioitusta yritysmaailmassa.

Vaikutus nähdään vuonna 2016

Monet maat vaativat jo pörssiyhtiöiltä raportointia niiden yhteiskunnallisesta vaikutuksesta, vaikka esimerkiksi Suomi ei kuulu tähän joukkoon.

Paljon on ollut vaikutusta myös kampanjoinnilla.

Lääkefirmoille suunnattu, muun muassa Bill & Melinda Gatesin säätiön rahoittama "Access to Medicine Index" on rankannut yrityksiä sen mukaan, miten ne hinnoittelevat köyhissä maissa myynnissä olevat lääkkeensä ja tutkivat tauteja, joita esiintyy vain kehitysmaissa.

Kehitysjärjestö Oxfamin "Behind the Brands" -kampanja puolestaan arvioi kymmenen tunnetun ruoka- ja juomajätin toimintaa sillä tuloksella, että esimerkiksi Coca-Cola ja Pepsi sitoutuivat julkisesti irti sokeriplantaaseihin liittyvistä maakaappauksista.

Uuden "The Corporate Human Rights Benchmark" -järjestelmän vaikutus nähdään vuodesta 2016 eteenpäin, kun ensimmäiset yritysarvioinnit tulevat julkisiksi.