Kuva:
Daniela Mangiuca
Shutterstock
Uutinen

Suurin osa Afrikan maista keskituloisia vuonna 2025

Parantunut talouspolitiikka, poliittinen vakaus ja luonnonvarat nostavat Afrikan maita hiljalleen keskituloisiksi, sanovat Maailmanpankin ekonomistit. Se ei vielä tarkoita köyhyyden vähenemistä, mutta on hyvä alku sillekin.
Esa Salminen
27.11.2012

Vuosisadan vaihteesta lähtien Afrikan maiden taloudet ovat kasvaneet 5–6 prosenttia vuosittain. Jos nykytrendit jatkuvat, suurin osa Afrikan maista on keskituloisia vuonna 2025, arvioivat Maailmanpankin ekonomistit Wolfgang Fengler ja Shanta Devarajan järjestön blogissa 19. marraskuuta.

Vain 13 Afrikan maata jää silloin matalatuloisten maiden joukkoon. Suurin osa niistä on niin sanottuja hauraita valtioita.

Jos Saharan eteläpuolinen Afrikka olisi yksi maa, se olisi jo keskituloinen, sillä alueen keskimääräinen bruttokansantulo on noin 1500 dollaria henkeä kohden. Keskituloisuuden raja on 1005 dollaria.

Varallisuus kuitenkin jakautuu hyvin epätasaisesti niin maiden välillä kuin niiden sisälläkin. Fengler ja Devarajan muistuttavatkin, ettei keskituloiseksi pääseminen voi olla tavoite sinänsä.

Järkevää hallintoa ja poliittista vakautta

Järkevä makrotaloudellinen politiikka ja poliittinen vakaus ovat ekonomistien mukaan kasvun taustalla.

"Toisin kuin joissain rikkaissa maissa, julkinen velka on kestävällä pohjalla suurimmassa osassa Afrikkaa", he kirjoittavat.

Jotta suotuisa kasvu jatkuu, Afrikan maiden täytyy poliittisen vakauden ylläpitämisen lisäksi pystyä vastaamaan muuttuvan talouden haasteisiin ja työttömyyteen sekä kasvattamaan inhimillistä pääomaa, käytännössä kansalaisten koulutustasoa.

Maita neljään junaan

Jo tällä hetkellä Afrikassa on 22 keskituloista maata – luku nousee 23:een, jos Etelä-Sudan lasketaan mukaan (Maailmanpankin tilastoissa Sudanit lasketaan vielä yhdeksi maaksi).

Fengler ja Devarajan luokittelevat keskituloiset maat neljään osin lomittain menevään ryhmään.

"Kypsiä keskituloisia maita" ovat Etelä-Afrikka, Kap Verde, Mauritius, Namibia, Seychellit ja Swazimaa. Niissä asuu 60 miljoonaa ihmistä. Niiden kasvu on hitaampaa kuin muiden.

"Raaka-aineiden tähden keskituloisia" taas ovat Angola, Brazzavillen Congo, Gabon, Ghana, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea, Sambia ja Sudan. Näissä maissa asuu yhteensä 260 miljoonaa ihmistä. Niillä on luonnonvaroja, erityisesti öljyä, minkä takia niillä olisi resursseja taistella maissa vallitsevaa suurta köyhyyttä vastaan.

"Uusia keskituloisia" on sekalainen joukko: Djibouti, Kamerun, Norsunluurannikko, Lesotho, Mauritania, Sao Tomé & Principe ja Senegal, joissa asuu 60 miljoonaa ihmistä. Mailla on merkittäviä ongelmia, mutta parantunut talouspolitiikka ja Afrikan yleinen kasvu ovat auttaneet niitä eteenpäin.

Neljäs ryhmä ovat seuraavat keskituloiset maat, joissa asuu 110 miljoonaa ihmistä. Nämä ovat Kenia, Mosambik, Ruanda, Sierra Leone, Tshad ja Zimbabwe. Jos positiivinen trendi jatkuu, moni maa erityisesti Itä-Afrikassa liittyy tulevaisuudessa tähän ryhmään.