Uutinen

Suuri on kaunista opetusalan kehitysyhteistyössä

Opetusalan kehitysyhteistyössä tapahtuu. Pienet ja paikalliset koulutushankkeet ovat kohta historiaa, kun siirrytään kohti koko koulutussektorin kattavia ohjelmia, todettiin Kepan keskustelutilaisuudessa.
Ilona Niinikangas
28.9.2006

Koulu Haitissa (Kuva: Kent Wilska) Koululaisia Haitissa (Kuva: Kent Wilska)

Joukko opetusalalla toimivia järjestöjä kokoontui Kepaan 26. syyskuuta keskustelemaan kehitysyhteistyörintamalla tapahtuneista muutoksista. Monet rahoittajat ovat 1990-luvulta lähtien siirtyneet yksittäisten hankkeiden tukemisesta kohti koko opetussektorin tai perukoulutuksen kattavia ohjelmia.

"Etelän järjestöt ovat aikaisemmin ratkaisseet koulutukseen liittyvät paikalliset ongelmat itse. Monet järjestöt ovat tehneet päällekkäistä työtä eikä hallitus ole tiennyt, mitä koulutuksen alalla tapahtuu", kuvaa Mojibur Doftori, joka on tehnyt väitöskirjansa kansalaisjärjestöjen lapsityöläisille järjestämästä koulutuksesta Bangladeshissa ja Nepalissa.

Doftori on parhaillaan mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokasta ja vaikuttavaa sektorituki on. Kolmivuotista projektia johtaa kasvatustieteiden professori Tuomas Takala Tampereen yliopistosta.

Hallitusten vastuulla

Sektorituen avulla hallitukset pystyvät kontrolloimaan koulutusta ja varmistamaan, että opetuksen taso pysyy hyvänä. Järjestöt voivat edelleen tarjota koulutusta niille, jotka eivät pääse valtion kouluihin. Erona entiseen on se, että järjestöjen tehtävänä on täydentää kansalliseen koulutukseen jääviä aukkoja, ei luoda rinnakkaisia malleja.

Sektoriohjelmissa mukana olevat Etelän järjestöt noudattavat hallituksen linjauksia ja käyvät säännöllistä vuoropuhelua virkamiesten kanssa.

Doftori näkee järjestöjen uudessa roolissa myös ongelmia. Kaikilla ei ole tarpeeksi kokemusta ja monesti hallitukset kuuntelevat vain suurimpia järjestöjä, jotka ovat asiantuntijoita alallaan. Tunnettujen järjestöjen on myös helpompi saada rahoitusta.

Järjestöjen rooli on kasvanut palvelujen tuottajasta vahtikoiraksi, joka valvoo ohjelmien toteuttamista. Se ei aina miellytä kaikkia.

"Tansanialainen kattojärjestö Hakielimu ei saanut osallistua opetussektorin neuvotteluihin, koska järjestö saa rahoitusta Ruotsin ulkoministeriöltä. Tässä tapauksessa tuli hyvin selville se, mitä hallitukset ajattelevat ulkopuolisista tarkkailijoista", Doftori toteaa.