Maria Lohela (ps), Pertti Salolainen (kok), Aila Paloniemi (kesk) ja Erkki Tuomioja (sd) ottivat toisistaan mittaa Kepan ja Ulkoministeriön järjestämässä paneelissa.
Kuva:
Rami Aapasuo
Kepa
Uutinen

Muut suuret puolueet torjuvat perussuomalaisten rasismilinjauksen

Perussuomalaisten tuore rasisminvastainen julkilausuma ei kelpaa SDP:lle, kokoomukselle ja keskustalle. Asia nousi esiin Maailma Kylässä -festivaalin kehityspoliittisessa paneelikeskustelussa lauantaina 28. toukokuuta.
Pasi Nokelainen
29.5.2011

Kansanedustajanelikko Pertti Salolaisen (kok), Aila Paloniemi (kesk), Maria Lohelan (ps) ja Erkki Tuomiojan (sd) paneelikeskustelu veti Rautatientorin täyteen kuulijoita 28. toukokuuta. Pääosin leppoisasti edenneessä keskustelussa erityisesti Tuomioja pyrki pariin otteeseen haastamaan perussuomalaisten Lohelaa – ja samalla tekemään keskustelunvetohommat varsinaisen juontajan toimittaja Johanna Korhosen puolesta.

Rasisminvastainen linjauksen Tuomioja nosti esiin, kun Lohela vaati EU:ta painostamaan Romaniaa ja Bulgariaa parantamaan romanien asemaa omassa maassaan ratkaisuna kerjäläiskysymykseen.

"Eikö tuo olisi juuri positiivista diskriminaatiota, mutta te olette juuri antaneet lausunnon, jossa te tuomitsette kaiken tällaisen työn", Tuomioja näpäytti.

Positiivisella diskriminaatiolla tarkoitetaan heikommassa oleviin kohdistettavia erityistoimia. Tuomioja näki, että sen kieltäminen voisi romuttaa muun muassa suomalaisen sosiaaliturvan, ja sai näkemyksilleen tukea keskustan Paloniemeltä ja kokoomuksen Salolaiselta.

"Tässä ei varmasti kukaan ole romuttamassa suomalaista sosiaaliturvaa, täällä on aina autettu niitä, jotka sitä tarvitsevat ja niin sen täytyy olla jatkossakin. On täysin tarpeetonta maalailla ilmiselvää asiaa tällaisten termien (positiivinen diskriminointi) taakse. Ei tällaista ihmeellistä kapulakieltä", Lohela totesi.

"Se on teidän lausunnostanne", kuittasi Tuomioja välihuudolla.

"Mutta me emme ole sitä keksineet", Lohela puolustautui.

Salolainen: "Ensimmäisessä luokassa helvettiin"

Varsinaisesta kehityspolitiikasta keskusteltaessa konkarikansanedustajat Pertti Salolainen, Aila Paloniemi ja Erkki Tuomioja olivat hyvin samanmielisiä. Paloniemen painottaessa ruokaturvan merkitystä kehityspolitiikassa Tuomioja yritti saada saada eroja aikaiseksi vaatimalla muutoksia EU:n "häpeälliseen" maataloustukipolitiikkaan, joka on osaltaan pitämässä kehitysmaita köyhinä. Ehkä hieman yllättäen keskustalainen Paloniemi kuitenkin totesi olevansa samaa mieltä asiasta.

Kolmikon samanmielisyys antoikin iskun paikan Lohelalle.

"Ei kaikki voi aina olla yksituumaista. Mikä teitä erottaa, jos te olette aina kaikista asioista samaa mieltä? Tarvitaan aina välillä pieniä piikkejä huomauttamaan, että voisiko tämä asia toimia tällä tavalla paremmin. Ei kriittisyys ole aina pahasta", Lohela totesi.

Koko nelikkoa yhdisti huoli ympäristön tilasta, ylikulutuksesta ja ilmastomuutoksesta. Kaikkein voimakkainta kieltä asiassa käytti WWF:n toiminnan 1970-luvun alussa Suomessa käynnistänyt Pertti Salolainen, jonka mukaan "me olemme menossa suoraan päin helvettiä, mutta ensimmäisessä luokassa".

"Jos kaikki täällä maailmassa eläisi ja olisi niin kuin me täällä, niin tämä taru olisi kovin lyhyt. Meidän pitää auttaa niitä ihmisiä vähän ylöspäin, joilla menee todella huonosti ja mennä itse yhtä aikaa vähän alaspäin", totesi Maria Lohela.

"Kaikkea vastuuta ei pidä sälyttää yksilölle, mutta se on yhtä kaikki merkittävä. Tuoreena poliitikkona ja aikaisemmin ihan tavallisena kansalaisena koen, että poliitikoilla ja medialla on suuri vastuu esimerkin näyttämisessä, jotta tässä yhteiskunnassa tehdään eettisiä ja kestäviä valintoja", jatkoi reilun kuukauden kansanedustaja toiminut Lohela.

Sinipunalinja rahoitusmarkkinaveron takana

Yhteinen sävel tuntui löytyvän myös finanssimarkkinoiden uudelleensäätelyn tarpeesta ja rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta, joskin perussuomalaisten Lohela ja Paloniemi totesivat, ettei heillä ole puolueen kanta selvillä. Eniten aiheesta olivatkin äänessä kokoomuksen Salolainen ja SDP:n Tuomioja, joiden puolueet asettivat sen ajamisen tavoitteeksi osana niin sanottua Portugali-pakettia.

Veron puolesta voimakkaasti puhunut Salolainen epäili kuitenkin sen toimivuutta, mikäli siitä ei saada globaalia. Tuomiojan mielestä vero voitaisiin aivan hyvin ottaa käyttöön aluksi Euroopassa, kuten Portugali-paketissa esitettiin, mikäli globaalia ratkaisua ei saada aikaiseksi.

"Ongelmana on se, että me ei olla Euroopassa saatu vielä komissiota tässä liikkeelle. Euroopan parlamentissa on enemmistö, joka kannattaa transaktioveron käyttöönottoa eurooppalaiselta pohjalta. Monta hallitusta on tätä mieltä ja eduskunnan enemmistö on sitä mieltä, että Suomi kuuluu myös tähän ryhmään", Tuomioja sanoi.

"Tietty kriittinen massa on olemassa ja se voi panna komissionkin liikkeelle".