Elektronisen jätteen kierrätystä Ghanan pääkaupungissa Accrassa. © 2009 Basel Action Network (BAN)
Kuva:
Basel Action Network
Uutinen

Suomi vie elektroniikkajätettä kehitysmaihin

Suomalaista elektroniikkajätettä päätyy kierrätettäväksi kehitysmaihin, kertoo tuore selvitys. Suomesta on viety muun muassa kymmeniä tonneja vanhoja kuvaputkinäyttöjä Ghanaan, joka on yksi suosituimmista jätteen dumppausmaista.
Topi Kanniainen
31.1.2013

Osa suomalaisesta elektroniikkajätteestä dumpataan kehitysmaihin kierrätettäväksi, kertoo Eettisen kaupan puolesta ry:n tuore selvitys.

"Noin puolet elektroniikkajätteestä häviää virallisista järjestelmistä. Osa johtuu varmasti esimerkiksi siitä, että sitä jää pöytälaatikoihin, mutta osa päätyy kierrätettäväksi kehitysmaihin", selvityksen tekijä Anna Härri sanoo.

Härrin varovaisen arvion mukaan Suomesta päätyy kehitysmaihin noin viisi prosenttia koko elektroniikkajätemäärästä. Vanhoja kuvaputkitelevisioita, tietokoneita ja muuta elektronista jätettä syntyy Suomessa joka vuosi arviolta 90 000 – 106 000 tonnia.

“Esimerkiksi vanhoja käytettyjä kuvaputkimonitoreita lähtee kymmeniä tonneja Suomesta Ghanaan, Pakistaniin ja Italiaan. Ne ovat vaarallista jätettä, joka sisältää muun muassa lyijyä. Niissä ei ole juurikaan arvokkaita osia", Härri sanoo.

Italia on elektroniikkajätteen porttimaa. Jäte jatkaa matkaansa Italian satamista Afrikkaan.

Elektroniikkajätettä käsitellään vaarallisissa oloissa

Kehitysmaissa epävirallisesti kierrätetty jäte aiheuttaa haittoja paikallisille ihmisille ja ympäristölle. Työntekijät liuottavat ja polttavat muun muassa kuparia monilla eri kemikaaleilla käsitellyistä osista, jolloin haitalliset kemikaalit imeytyvät sekä työntekijöihin että ympäristöön.

"Elektroniikkajätteen kierrätys tapahtuu lähes aina epävirallisella sektorilla. Esimerkiksi lapset etsivät kaatopaikoilta elektroniikkaromua ja osallistuvat sen kierrätykseen", Härri sanoo.

Korkean maailmanmarkkinahintansa vuoksi elektroniikkajätteestä etsitään etenkin kuparia. Taloudellisesti arvottomat metallit jäävät usein hyödyntämättä ja saastuttamaan ympäristöä.

Eetin julkistamistilaisuudessa puhunut kierrätysyritys Kuusakosken yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Pohjanpalo uskoo, että elektroniikkajätteen dumppaus yleistyy metallien maailmanmarkkinahintojen noustessa.

"Toivoa herättää lähinnä se, että kaivosyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita hyödyntämään käytetyissä laitteissa olevia metalleja", Pohjanpalo  sanoo.

Kaivosyhtiöiden kiinnostus perustuu siihen, että metallien kierrättäminen on halvempaa kuin maasta kaivaminen.

Jätteen vienti laitonta – käytettyjen laitteiden ei

Elektroniikkajätteen vienti EU:n ulkopuolelle on laitonta. Siksi elektroniikkajäte naamioidaan usein käytetyksi elektroniikaksi, jonka vienti on laillista. Eetin löytämien tapausesimerkkien perusteella näin menetellään Suomessa.

"Esimerkiksi vanhojen ja käytettyjen kuvaputkimonitoreiden arvoksi on merkitty tullille toimitetuissa kaavakkeissa yli 40 euroa kappale. Se on todella epäilyttävää, koska esimerkiksi Ghanasta saa alle 50 eurolla uuden litteänäyttöisen monitorin.  Tässä tapauksessa on hyvin todennäköistä, että valtaosa monitoreista on todellisuudessa elektroniikkajätettä", Härri sanoo.

Toinen esimerkki löytyy Nigeriaan viedyistä käytetyistä läppäreistä, joita vietiin maahan yli 70 tonnia. Tuotteiden arvoksi oli merkitty 12 euroa kappale.

"Läppärit ovat olleet aivan elinkaarensa loppupuolella tai jo elektroniikkajätettä. Tuskin Nigeriassa on edes markkinoita noin suurelle määrälle käytettyjä läppäreitä", Härri sanoo.

Tähän asti tullin on ollut vaikeaa valvoa elektroniikkalasteja, sillä viejän ei ole tarvinnut eritellä, onko kyseessä käytetty vai uusi elektroniikka. Jatkossa tullikaavakkeissa on kuitenkin kerrottava, jos kyse on käytetystä elektroniikasta.