pakolaisia tsadin tasavallassa
Sudanin Darfurin konfliktia paenneita siviilejä Tšadissa vuonna 2011. Centre for Global Development -ajatushautomon julkaisemassa indeksissä suositellaan, että Suomi kantaisi nykyistä suurempaa vastuuta maailman pakolaistilanteesta.
Kuva:
F. Noy
UNHCR
Uutinen

Suomi säilytti kolmossijan kehitykseen sitoutumisen indeksissä

Kehitykseen sitoutumisen indeksi kiittelee Suomea aktiivisesta osallistumista rauhanturvaoperaatioihin ja kehottaa vastaanottamaan lisää pakolaisia.
Ruut Tolonen
19.9.2018

Oivallista rauhanturvatoimintaa, kiitettävää talouspolitiikkaa, keskinkertaista kehitysyhteistyötä ja maahanmuuttopolitikkaa. Näin Suomi pääpiirteissään sijoittuu Centre for Global Development -ajatushautomon tiistaina julkaisemassa kehitykseen sitoutumisen indeksissä.

Commitment to Development -indeksi mittaa maailman 27 rikkaimman maan sitoutumista kehitykseen arvioimalla niiden toimintaa, joka vaikuttaa suoraan maailman köyhimpien valtioiden ihmisiin. Indeksi tarkastelee eri politiikan lohkoja kehityspolitiikasta ulkomaankauppaan, siirtolaisuuteen, ympäristöpolitiikkaan, turvallisuuteen, teknologiaan ja finanssimarkkinoiden avoimuuteen.

Tällä kertaa Suomi on viime vuoden tapaan sijalla kolme, vaikka sen saama kokonaispistemäärä putosi pisteen kymmenyksellä. Nyt kolmossijan jakavat Suomi ja Saksa saivat molemmat 5,32 pistettä.

Vertailuun kärkeen nousi Ruotsi ja hopeasijalle kiri Tanska. Heikoimmin pärjäsivät Etelä-Korea, Kreikka ja Puola.  

Talouspolitiikan sijoitus putosi eniten

Parhaat pisteet Suomi sai turvallisuuspolitiikkaa arvioivassa osiossa, jossa se sijoittuu toiseksi. Syynä on ennen kaikkea Suomen aktiivisuus kansanvälisissä rauhanturvaoperaatioissa. Jotta pistetaso kohoaisi, Suomen tulisi ratifioida rypälepommikielto ja kaikki kansainväliset turvallisuussopimukset.

Merkittävien notkahdus viime vuoteen verrattuna on tapahtunut talouspolitiikassa. Kaikkina aiempina vuosina Suomi on ollut kategoriassa vertailun kärkimaa, nyt viidennellä sijalla.

Silti Suomen talouspolitiikkaa voi indeksin perusteella pitää kiitettävänä. Suomi esimerkiksi toimii erinomaisesti kansainvälisten sitoumusten puitteissa, sillä se on jäsen kaivannaisteollisuutta koskevissa kansainvälisissä aloitteissa ja noudattaa OECD:n lahjonnanvastaista yleissopimusta. Suomen investointisopimukset puolestaan huomioivat sijoituskumppanien julkisen politiikan tavoitteet ja niihin sisältyy kestävän kehityksen näkökulma.

Suomen pitäisi kuitenkin kertoa nykyistä läpinäkyvämmin yritysten ja pankkitilien omistuksesta sekä panna täytäntöön rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toimintaryhmän FATF:n sille antamat suositukset.

Pientä pudotusta on tapahtunut myös teknologian saralla. Sen osalta Suomi voisi muun muassa edistää teknologioiden leviämistä kehitysmaihin parantamalla teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä käytäntöjään.

Kehitysrahoitus ja maahanmuuttopolitiikka heikoimmalla tolalla

Heikoimmat pisteet Suomi saa maahanmuuttopolitiikastaan. Suomen myöntämien myönteisten oleskelulupapäätösten määrä on vertailumaiden keskitasoa, ja vaikka Suomen kotouttamistoimenpiteet voidaan lukea parhaiden joukkoon, on niiden käytännön toimeenpano keskinkertaista.

Suomi voisi kohentaa sijoitustaan ottamalla vastaan nykyistä enemmän pakolaisia ja ylipäätään suhtautua avoimemmin kehittyvistä maista tuleviin siirtolaisiin. Lisäksi Suomen tulisi ratifioida kansainvälistä siirtotyöläisyyttä ja siirtotyöläisten oikeuksia koskevat yleissopimukset.

Keskinkertainen sijoitus tulee myös kehitysrahoituksesta: Suomen kehitysyhteistyöhön käyttämä summa lipui yhä kauemmas tavoitteeksi asetetusta 0,7 prosentista ja vastasi enää 0,41 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Osuus on pienin sitten vuoden 2003, jolloin Centre for Global Development aloitti indeksien kokoamisen.

Sen sijaan Suomen kehitysyhteistyöohjelma saa kiitosta laadustaan, joka indeksin mukaan on keskimääräistä korkeampi. Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä vahvuuksia ovat läpinäkyvyys ja koulutus. Parantamisen varaa jää siinä, kuinka apua vastaanottavien maiden hallinnollista taakkaa kevennetään ja miten niiden instituutioita tuetaan.