Uutinen

Suomi opastaa Unkaria kehitysyhteistyön saloihin

Suomi on voittanut EU-tarjouskilpailun, jossa etsittiin kumppania kehittämään Unkarin kehitysyhteistyötä.
Sanna Jäppinen
13.3.2007

EU:n uusien jäsenmaiden odotetaan tekevän kehitysyhteistyötä, mutta monilla kokemusta on niukasti.

"Unkari ja useat muutkin maat ottivat yhteyttä Suomeen ja esittivät yhteistyötä. Toisaalta myös Euroopan komissio vetosi vanhoihin jäsenmaihin uusien tukemiseksi. Kun sitten Unkarin hanke tuli ajankohtaiseksi päätimme lähteä mukaan tarjouskilpailuun", kertoo apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.

Unkarin viranomaiset valitsivat useiden tarjokkaiden joukosta Suomen ulkoministeriön kumppanikseen kehittämään kehitysyhteistyönsä hallintoa. Ehdolla yhteistyöhön olivat myös Saksa, Ranska ja Itävalta, Development Today -lehti kertoo. Kilpailu oli osa Twinnning Light -ohjelmaa, jolla kehitetään uusien jäsenmaiden hallintoa ja lainsäädäntöä.

Unkari piti Suomea parhaana vaihtoehtona, koska se ei yritä kaupitella omaa malliaan, vaan otti parhaiten huomioon Unkarin todellisuuden, toteaa Unkarin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston johtaja János Balla Development Today -lehden mukaan.

Juhani Toivonen yhtyy Ballan näkemykseen. "Suomi voi pienenä avunantajana ja UM pienenä organisaationa helpommin samaistua Unkarin ongelmiin kuin suuret avunantajamaat. Emme ole viemässä sinne omaa organisaatiomalliamme ja järjestelmiämme, vaan pyrimme esittelemään käytössä olevat vaihtoehtoiset ratkaisut. Unkarin on sitten valittava näistä itselleen sopivimmat."

Reagoijasta aktiiviseksi toimijaksi

Unkari oli 1980-luvulla kehitysavun antaja ja sillä on edelleen tuolta ajalta periytyvä apuorganisaatio HUNIDA, Juhani Toivonen kertoo. HUNIDA on voittoa tavoittelematon yritys, joka on tehnyt ministeriön kanssa sopimuksen apuohjelmien toteutuksesta.

"Toisaalta kehitysyhteistyön koordinaatiovastuu on ulkoasiainministeriöllä, jonka henkilökunnalla on hyvin vähän kehitysyhteistyökokemusta. Unkari haluaisi nyt kehittää järjestelmiään niin, että se voisi kehittyä aktiiviseksi yhteistyön ohjelmoijaksi ja kehityspoliittiseksi vaikuttajaksi. Nykyään hallinto toimii lähinnä apupyyntöihin reagoijana."

Suomi jakaa asiantuntemustaan puolen vuoden ajan muun muassa seminaarien ja asiantuntijapäivien avulla seka tarjoamalla tietojärjestelmiin ja oikeudellisiin käytäntöihin liittyvää teknistä apua. Hankkeeseen kuuluvat myös unkarilaisten virkamiesten harjoittelujaksot Suomessa.

"Puolessa vuodessa voidaan lähinnä saada unkarilaiset hahmottamaan selkeästi, kuinka ja mihin suuntaan he haluavat kehitysyhteistyöhallintoaan kehittää", Toivonen toteaa ja vakuuttaa, että tarpeen mukaan yhteistyötä jatketaan myös varsinaisen hankkeen päätyttyä esimerkiksi nyt syntyvien henkilösuhteiden kautta.

Tähtäimessä 0,33 prosenttia

Unkaria ei kilpailussa haitannut se, että Suomen virallisen kehitysyhteistyön taso - 0,43 prosenttia kansantulosta - ei ole lähelläkään YK:n suosittamaa 0,7 prosentin tasoa. EU:ssa 15 vanhan jäsenmaan olisi tarkoitus saavuttaa 0,7-taso viimeistään vuonna 2015, ja uusilla jäsenmailla tason pitäisi tuolloin olla 0,33 prosenttia.

Ballan mukaan Unkari on pysynyt tavoitetahdissa: vuonna 2006 sen kehitysyhteistyöbudjetti oli 0,11 prosenttia kansantulosta, Development Today kirjoittaa.

Unkari tekee nykyisin kehitysyhteistyötä eniten Vietnamissa. Se tarjoaa myös apua lähialueilleen ja muutamille maailman vähiten kehittyneelle maalle sekä Irakille ja Afganistanille "kansainvälisten sitoumusten" puitteissa.

Ballan mukaan Itä-Euroopan mailla on kehitysyhteistyötä tehdessään se etu, että niillä on tuoretta käytännön kokemusta poliittisesta ja taloudellisesta siirtymävaiheesta sekä hyvän hallinnon kehittämisestä.