Uutinen

Suomi mukaan ehkäisemään "resurssikirousta"

Kansainvälinen ohjelma EITI pyrkii selkeyttämään öljyn, maakaasun ja kaivostoiminnan hyötyjä kehitysmaille, joille luonnonvarat kääntyvät helposti siunauksen sijaan kirouksiksi.
Esa Salminen
20.5.2009

Kolme ja puoli miljardia ihmistä asuu maissa, joiden rikkauksiin kuuluu öljyä, maakaasua ja mineraaleja. Kun hallinto on heikkoa, rikkaudet kääntyvät helposti aiheuttamaan köyhyyttä, korruptiota ja konflikteja.

Kansainvälinen EITI-ohjelma (The Extractive Industries Transparency Initiative) uskoo, että vahvistamalla läpinäkyvyyttä ja parantamalla hallintoa nämä luonnonvaroja maista vievät sektorit voidaan valjastaa kasvun ja kehityksen moottoreiksi.

EITIin kuuluvissa maissa öljy-, kaasu- ja kaivosyhtiöiden pitää julkisesti ilmoittaa mitä he maksavat kenellekin, ja valtioiden pitää ilmoittaa mitä he yrityksiltä saavat. Näin hyötyjä voidaan vaatia ja niiden käyttöä seurata.

"Hidasta"

Suomi on tänä keväänä astunut EITIä rahoittavien maiden joukkoon. Ohjelman toteuttajia on kolmekymmentä: 29 kehitysmaata – ja Norja. Norja on myös yksi EITIn rahoittajista, ja on halunnut öljymaana olla mukana myös kokeilemassa miten EITI parantaa hallintoa.

Moniportaisen ohjelman toteuttaminen on hidasta, ja toistaiseksi vain Azerbaidzhan on täysin EITI-yhteensopiva eli on täyttänyt kaikki ohjelman kriteerit.

"Norjalaiset sanoivat nyt itse ymmärtäneensä kuinka hidasta se voi olla, kun pitää saada niin monta tahoa mukaan", sanoo hiljattain EITIn kokouksesta Washingtonista palannut Elina Leväniemi ulkoministeriöstä.

Leväniemen mukaan Suomi on lähtenyt mukaan EITIin, sillä Suomi haluaa tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja niistä saatavien hyötyjen kanavoimista kehitykseen, ja on koettu, että Suomella on ohjelmalle tarjottavana osaamista.

Kaivannaissektorin lisäksi Suomi tukee vastavantyyppistä metsävarojen kestävään käyttöön liittyvää FLEG-ohjelmaa.

Mosambikista Norja vai Nigeria?

Jäsenyys on ajankohtainen esimerkiksi juuri EITI-kandidaatiksi liittyneelle Mosambikille, jonka pohjoisosissa tehdään selvityksiä maakaasun ja öljyn osalta. Mosambikin lainsäädännön mukaan matkailu- ja metsäsektorien voitoista tulisi kanavoida viidennes paikallisten yhteisöjen hyväksi, mutta muilla aloille vastaava lainsäädäntö puuttuu täysin, ja monille on epäselvää miten mahdolliset rikkaudet hyödyttävät maan kehitystä.

Vuonna 2007 Mosambikin kehitysministeriö jo ennusti, että Mosambikista on tulossa voimakkaasti luonnonvaroista riippuvainen maa, ja että Mosambikilla "todennäköisesti" on öljyä. Tällä hetkellä Mosambik vie maasta alumiinia, sähköä, mineraaleja ja vain vähän muita hyödykkeitä. Ministeriö ennusti, että jos Mosambikista tulee pienikin öljyä vievä maa, sen ulkomaanvienti voi jopa kaksinkertaistua.

"Australia, Kanada, Norja ja Botswana ovat onnistuneet käyttämään luonnonvarojaan kestävällä tavalla", ministeriön raportissa sanotaan. "Mutta Nigerian, Angolan, Sudanin ja Sierra Leonen mittavat luonnonvarat eivät ole nostaneet niitä Inhimillisen kehityksen indeksin viimeisiltä sijoilta."

"Mitä voidaan tehdä, jotta varmistetaan että tulevaisuudessa luonnonvarojen käyttö johtaa Mosambikin Norjan ennemmin kuin Nigerian jalanjäljille?" raportti kysyy.

Ehkä EITI on yksi osa vastausta.

EITIä johtaa kansainvälinen johtokunta, jossa on edustajia ohjelmaa toteuttavien maiden hallituksista, yrityksistä, kansalaisjärjestöistä ja rahoittajavaltioista. Johtokunnan puheenjohtajana toimii Peter Eigen, Transparency International -järjestön perustaja ja entinen puheenjohtaja.

Suomen rahoitus EITIlle kulkee Maailmanpankin kautta. Maailmanpankin lisäksi EITIä tukevat muiden muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Aasian kehityspankki, Afrikan kehityspankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Euroopan investointipankki

Lisää tietoa aiheesta