Uutinen

Suomi kerää huomiota oikeudenmukaisen globalisaation kehittäjänä

Ranskan Jacques Chirac ja Brasilian Lula da Silva rummuttavat kutsua köyhyyden vastaiseen taisteluun. Näkyvien johtohahmojen rinnalla myös suomalaistahot ovat aktiivisia globaalin oikeudenmukaisuuden kehittäjiä.
Sanna Jäppinen
26.10.2004

 

Kuva: brasilialaisia lapsia. (Kuvaaja:S.Mallea )

Lula da Silva on ilmoittanut oman hallintonsa pääpainoksi köyhyyden ja nälän vähentämisen Brasiliassa. Samaa tavoitetta hän ajaa globaalisti.

Toivotko maailmanrauhaa? Ihmisille hyvää tahtoa? Tai oikeudenmukaista talouden globalisaatiota?

Kauniita tavoitteita kaikki, mutta kovin utopistisia - tai ehkä ei. Ainakin oikeudenmukaisemman globalisaation toteutumisesta voi tänä päivänä unelmoida ihan tosissaan. Kulunut vuosi vaikuttaa jonkinlaiselta vedenjakajalta globalisaatiokeskustelussa. Globalisaation vastustaminen on kääntynyt pikemminkin kritiikiksi ja toisaalta jopa uusliberalistisen maailmantalouden linnakkeissa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) on alettu avoimesti myöntää nykymenon kestämättömyys.

Globalisaatio on hyväksytty tosiasiaksi, jota ei voi torjua, mutta sen suuntaan voi vaikuttaa. "Nyt on opittava ajattelemaan kolmessa ulottuvuudessa: taloudellisen globalisaation rinnalle on otettava aina myös sosiaalinen ja ekologinenkin puoli", totesi Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala keväällä Helsingissä pidetyssä Oikeudenmukainen globalisaatio -seminaarissa.

Kansainvälisiä veroja tasoittamaan globalisaatiota

Syyskuisessa YK:n köyhyyttä käsitelleessä huippukokouksessa Ranskan presidentti Jacques Chirac ja Brasilian presidentti Lula da Silva ottivat vahvasti kantaa nälän ja köyhyyden vähentämiseksi. Heidän mukaansa globalisaation pitäisi lisätä vaurauden tasaisempaa jakoa, eikä suinkaan entisestään kasvattaa maailman yli miljardin äärimmäisessä köyhyydessä elävän ihmisen joukkoa.

Ajattelutavan muutoksen ohella presidentit peräsivät konkreettisia keinoja eriarvoisuuden tasoittamiseksi. He ehdottivat ratkaisuksi kansainvälisiä veroja. Verotuksen kohteena voisivat olla esimerkiksi valuutanvaihto, kasvihuonepäästöt, asekauppa ja lentoliput.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan tuki presidenttien aloitetta ja muistutti yksittäisten valtioiden vastuusta globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisessä. Samoilla linjoilla on myös ollut Suomen näkyvin globalisaatiokeskustelija, presidentti Tarja Halonen, joka toimi kahden vuoden ajan ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsitelleen komission puheenjohtajana.

Halonen on lunastanut helmikuussa ilmestyneen globalisaatiraportin julkistamistilaisuudessa antamansa lupaukset jatkaa keskustelua eri areenoilla. Hän on kiertänyt ahkerasti puhumassa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa, järjestänyt omia keskustelutilaisuuksia ja kertonut näkemyksistään YK:ssa.

Köyhyyden kitkemiseen mallia maamiinakampanjasta

Presidentti Halosen lisäksi myös liuta muita suomalaistahoja on tiiviisti mukana kansainvälisessä globalisaatiokeskustelussa. Yksi näistä on Suomessa ja Perussa toimiva, globalisaatiota tutkiva NIGD-verkosto (Network Institution for Global Democratisation). Verkoston toiminnanjohtaja Katarina Sehm-Patomäki esitti IPS-uutistoimiston haastattelussa 25. lokakuuta, että nyt olisi ryhdyttävä käynnistämään maailmanlaajuista kampanjaa, jolla etsittäisiin uudenlaisia ja innovatiivisia rahoitusmuotoja köyhyyden ja nälän vähentämiseksi

"Kampanjassa pitäisi hyödyntää samanlaisia globaaleja vaikuttamisen keinoja kuin vaikkapa Nobelilla palkitussa maamiinakampanjassa, joka on johtanut miinat kieltävään yleissopimukseen. Mallia voisi ottaa myös globaalin tuomioistuimen perustamiseen tähdänneestä koalitiosta, jossa oli mukana yli 2 000 kansalaisjärjestöä", Sehm-Patomäki totesi.

Sehm-Patomäen mukaan YK:n tuki kansainvälisille veroille inspiroi merkittävästi kampanjan käynnistämistä. Kampanjan keulakuvaksi NIGD kaavailee Brasilian da Silvaa.

Myös Suomen ja Tansanian ulkoministerien yhteisesti vetämä, globaalia demokratiaa edistävä Helsinki-prosessi on kerännyt huomiota. Prosessin merkeissä järjestetään jatkuvasti kokouksia eri puolilla maailmaa, ja samalla järjestäjät etsivät osanottajavaltioita ensi syksynä pidettävään suureen Helsinki-konferenssiin, jossa on tarkoitus sitoutua ulkoministeritasolla prosessin loppuraportissa esitettäviin globaaleihin kehitystavoitteisiin.

Lokakuun puolivälissä prosessin toimijat kokoontuivat globaalin talouden tiimoilta Etelä-Afrikan Pretoriassa. Siellä prosessin sihteeristöön kuuluva tansanialainen Flora Musonda totesi IPS:lle, että nykyiset globaaliin hallintaan tähtäävät instituutiot ovat melko tehottomia, epäoikeudenmukaisia ja epädemokraattisia.

"Muutos on kuitenkin mahdollista, jos esitetään oikeita kysymyksiä, saadaan oikeat instituutiot mukaan päätöksentekoon ja halutaan etsiä uudenlaisia ratkaisuja", Musoda sanoi.

Seuraava Helsinki-prosessin kokous pidetään 28. lokakuuta Brasilian Sao Paolossa. Siellä aiheena on globaali ongelmanratkaisu.

Lisää tietoa aiheesta

BBC News: Call to action on world poverty
IPS: Groups Envision End-Poverty Campaign
IPS: An Ambitious Agenda for the Helsinki Process
Attac: Valuutanvaihtoverosta vihdoin totta
Helsinki-prosessi
NIGD