Uutinen

Suomi kärjen tuntumassa kehitysyhteistyölistalla

Amerikkalaisen aivoriihen kehitysyhteistyölistan kärkeä pitävät pienet ja vakaat Euroopan maat, kuten Hollanti ja Ruotsi. Parhaat avunantajat pärjäävät myös muilla kehityssektoreilla.
Olli Seuri
9.12.2008

Pohjoismaat pärjäävät Hollannin ohella erittäin hyvin amerikkalaisen Center for Global Development -aivoriihen (CGD) kehitysyhteistyölistalla. Suomi seuraa muutaman pykälän Ruotsin, Norjan ja Tanskan takana, ja sijoitus listalla on seitsemäs.

Suomi on rankattu 22 teollisuusmaan joukosta ykköseksi ympäristösektorilla, mutta investointien ja etenkin siirtolaisuuden osalta maa sijoittuu huonompaan puolikkaaseen.

Washingtonissa toimiva ajatushautomo on listannut avunantajamaat Commitment for Development -indeksin mukaan vuodesta 2003. Listasijoitukseen vaikuttaa pisteytys seitsemällä eri sektorilla, joita ovat esimerkiksi suora apu, kauppa, teknologia ja turvallisuus.

Harkittu apu nostaa sijoitusta

Suurimmat erot kehitysyhteistyölistalla syntyvät kehitysapupisteistä. Kaikki listalla pärjänneet maat ovat myös suoran avun osalta kärkipäätä.

Avusta annettuihin pisteisiin vaikuttaa rahamäärän lisäksi esimerkiksi se, onko raha annettu suoraan budjettitukena tai siroteltu pieniin avunsaajan hankintoja sitoviin projekteihin. Samoin kohdemaa vaikutta niin, että esimerkiksi Mosambikille annettu apu on laskettu moninkertaisesti arvokkaammaksi kuin korruptiosta kärsivälle Irakille annettu tuki.

Suomi sijoittuu avun osalta CGD:n listauksessa seitsemänneksi. Avunsaajamaiden valinnasta Suomi saa kiitosta, mutta osittain sidottu apu ja yksityisten lahjoitusten verottaminen rokottavat sijoitusta. Heikoimmin listauksessa sijoittuneet maat antavat yleensä myös vähiten, tai ainakin tehottomammin, kehitysapua. Listan häntäsijoja pitävät Etelä-Korean ja Japanin lisäksi Kreikka ja Italia.

Talouskriisi saattaa keikauttaa tilastot

Listasijoitus heijastelee selvästi mukaan otettujen maiden kehitysyhteistyöperinteitä, eivätkä sijoitukset ole merkittävästi vaihdelleet viimeisen muutaman vuoden aikana. Ensi vuonna tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos talouskriisin annetaan vaikuttaa kehityspolitiikkaan.

"En ihmettelisi, jos rikkaiden maiden antama suora apu vähenisi kolmanneksella seuraavan muutaman vuoden aikana", CGD:n David Roodman arveli uutistoimisto Reutersin haastattelussa ja viittasi samalla Suomen 1990-luvun lamaan, jolloin apua leikattiin rajusti.

Roodman sanoi myös Yhdysvaltojen huonon sijoituksen heijastelevan Barack Obaman hallinnon tulevia haasteita. Maa on vasta listan seitsemästoista. Yhdysvallat pärjää kauppasektorilla, mutta esimerkiksi suora apu on vähäistä, eikä sitä ole kohdennettu köyhimmille tai eniten apua tarvitseville maille.

Lisää tietoa aiheesta