Uutinen

Suomi kantaa globaalin vastuunsa keskinkertaisesti

Maamme kauppa- ja maanhanmuuttajapolitiikka syrjii tuoreen tutkimuksen mukaan planeetan köyhimpiä. Muut Pohjoismaat pärjäsivät mittelössä selvästi Suomea paremmin.
Tuomas Paukku
3.5.2004

Yhdysvaltalaiset Globaalin kehityksen keskus (Center for Global Development, CGD) ja Foreign Policy -lehti (FP) rankkasivat jälleen rikkaat teollisuusmaat järjestykseen valtioiden kehityssitoutuneisuuden mukaan. Vuosittain määriteltävä indeksi (Commitment to Development Index, CDI) havainnollistaa teollisuusmaiden motivoituneisuutta toimia maailmanlaajuisten poliittisten kysymysten ratkaisemiseksi.

Kehitysystävällisimmät maat CDI:n mukaan tarkasteltuna olivat viimevuotiseen tapaan Alankomaat ja Tanska, joista Alankomaat oli aavistuksen parempi. Ruotsi kiri kolmanneksi ja Suomi sijoittui sijalle 11. Yhdysvallat jakoi seitsemännen sijan Ranskan, Saksan ja Norjan kanssa. Heikoin valtio oli jälleen Japani. Mukana vertailussa oli 21 rikkainta ja kehittyneintä maata.

Valtioiden välisen kilpailun mittarina käytettiin CGD:n ja FP:n kehittämää järjestelmää, jonka kriteereinä olivat ulkomaanavun laatu, markkinoiden avoimuus kehitysmaiden tuontituotteille, uusien teknologioiden tukeminen sekä maahanmuutto-, investointi-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka. CDI:n pisteytysjärjestelmä muuttuu lähes vuosittain. Sillä pyritään antamaan mahdollisimman tarkka kuva jokaisen vertailussa mukana olevan maan politiikasta.

Miten CDI:ssä pärjäsi tänä vuonna?

CDI painottaa ulkomaanavun laatua. Se ottaa huomioon muun muassa sen, millaisiin maihin apu on kohdennettu ja kuinka vapaasti kohdemaat saavat avustusrahansa käyttää. Vuodesta 2002 lähtien ulkomaanavussa on huomioitu myös yksityiset kehitysyhteistyölahjoitukset - tällä oli aikanaan jonkin verran vaikutusta Yhdysvaltojen pongahtamiselle listan 20. sijalta seitsemänneksi.

Korkeat tullimaksut, tuontikiintiöt ja suuret maataloustukiaiset laskevat suurituloisten maiden pisteitä CDI:ssä. Norja nettosi kaupankäynnillään negatiivisen tuloksen, sillä maalla on erittäin korkeat tullimaksut maataloustuotteille ja vastaavasti se maksaa suuria tuotantotukiaisia kotimaisille viljelijöilleen.

Kuva: Taulukko donoreista / Foreign Policy

Klikkaa kuvaa niin näet koostetaulukon tutkimuksen tuloksista.

 

Teknologian tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen käytetty osuus BKT:sta määrää pisteytyksen CDI:ssä sillä erotuksella, että väkivaltakoneiston tutkimus- ja kehitystyöhön käytetyt varat vaikuttavat indeksiä alentavasti. Suomi sijoittui CDI:n tutkimus- ja kehitystilastossa neljänneksi Itävallan, Kanadan ja Australian jälkeen. Yhdysvallat olisi ollut osion ylivoimainen voittaja, mutta puolet sen tukemasta tutkimus- ja kehitystyöstä on sotilaallista.

Investoinneissa CDI korostaa sitä, miten investointi vaikuttaa kohdemaan kehitykseen ja kuinka hyvin siinä on otettu huomioon kansainväliset sopimukset.

Rauhan nimissä tehdystä väkivallasta pisteitä

CDI:tä kasvattavat myös rauhanturvaamisen nimissä tehdyt väkivaltaiset toimet, mikäli niiden toimeenpanoa tukee NATO, YK tai vastaava kansainvälinen elin. Irakin sodalta tällainen hyväksyntä puuttui, eikä se siten nosta Yhdysvaltojen pisteitä. Japani, joka on ilmoittanut selvittävänsä konfliktit väkivallattomasti, kalasti CDI:n turvallisuusosiosta vähiten pisteitä.

Maahanmuuttajien suhteen CDI:n lähtökohtana on, että siirtolaiset kasvattavat kotimaansa BKT:ta: He tulevat yleensä köyhistä valtioista varakkaampiin maihin töihin ja lähettävät tienesteistään suuria summia kotimaassa asuville ystäville ja sukulaisille. Vuonna 2002 Nicaraguan BKT:sta 30 prosenttia koostui maahan tulleista rahalähetyksistä. CDI huomioi tulo- ja paluumuuton sekä palkitsee avoimesta suhtautumisesta köyhien maiden turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin ja opiskelijoihin. Suomi vei kolmanneksi viimeisen sijan maahanmuuttajapolitiikan sarjassa. Perässä tulivat vain Espanja ja Japani.

CDI tarkastelee myös valtioiden omistautumista ympäristönsuojeluun. Asukasta kohden korkeat kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristöongelmien kiistäminen kartuttavat pistetiliä nihkeästi. Korkeasta bensaverosta ja yhteistyöstä kansainvälisten ympäristöjärjestöjen kanssa CDI taas palkitsee. Yhdysvallat jäi CDI:n ympäristötilaston viimeiseksi ja Suomi keskivaiheille.

 

Lisää tietoa CDI:stä