Uutinen

Suomi jäädytti Nicaraguan budjettituen

Suomi ei maksa enää tänä vuonna suoraa budjettitukea Nicaragualle. Nicaraguan hallitus on sulkenut kaksi puoluetta paikallisvaaleista sekä hankaloittanut koti- ja ulkomaisten järjestöjen toimintaa.
Olli Seuri
5.11.2008

Suomi on päättänyt toistaiseksi keskeyttää Nicaragualle annettavan suoran budjettituen maksamisen. Suomi jättää maksamatta ainakin kaksi miljoonaa tälle vuodelle suunnitellusta tuesta, mutta summa saatetaan kohdistaa vielä Nicaraguan kansalaisjärjestöhankkeisiin.

Päätös seuraa Englannin ja Saksan esimerkkiä. Useat avunantajamaat ovat olleet huolissaan Nicaraguan demokratiakehityksestä. Nicaragua sulki kaksi puoluetta pois sunnuntaina käytävistä paikallisvaaleista, eikä maan hallitus ole sallinut vaalitarkkailijoiden toimia toivotulla tavalla.

Nicaragua ei ole tehnyt Suomelle myöskään riittävää selkoa budjettitilanteestaan. Maa on riippuvainen ulkomaisesta avusta, mutta esimerkiksi Venezuelan antamasta avusta budjettitukea antavilla länsimailla ei ole riittävää tietoa.

Kansalaisyhteiskunta ahtaalla

Euroopan unioni kritisoi vähän aikaa sitten Nicaraguaa kansalaisjärjestöjen ahdistelusta. Sandinistihallitus on syyttänyt useita järjestöjä "parapoliittisesta toiminnasta", mikä tarkoittaa käytännössä lakien muuttamiseen pyrkivää toimintaa. Yksi kiistakysymys on oikeus aborttiin, jonka vallassa olevat sandinistit kielsivät vuonna 2006 jopa raiskauksen uhreilta.

Tulilinjalla ovat olleet välillisesti myös nicaragualaisjärjestöjä tukevat länsimaiset järjestöt kuten brittiläinen Oxfam ja ruotsalainen Forum Syd. Myös Kepan ja monen muun järjestön kumppani, kansalaisjärjestöjen yhteistyöelin Coordinadora Civil on ollut ankaran arvostelun kohteena.

"Kehitysavun jäädyttäminen on järeä toimenpide ja samalla myös kaksiteräinen miekka, koska siitä kärsivät eniten juuri köyhät ihmiset", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Hän toivoo, että avunantajamaiden jäädyttämispäätökset kuitenkin johtavat toivottuun lopputulokseen eli Nicaraguan hallitus lopettaisi kansalaisliikkeiden toimintavapauksien rajoittamisen.

"Demokratian edellytyksenä on toimiva ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka pystyy tehokkaasti ja vapaasti tuomaan esille usein erityisesti vähemmistöjen tai marginalisoitujen ryhmien äänen laajemassa keskustelussa sekä päätöksenteossa. Siksi hallituksen pyrkimykset rajoittaa järjestöjen ja opposition toimintaa ovat erittäin valitettavia", Lappalainen arvioi.

Lisää tietoa aiheesta