Bildakin uudiskylä Gambellan alueella Etiopiassa. Kylään siirretyt osittain paimentolaiselämää elävät nuerit hylkäsivät kylän pian, koska siellä ei ollut vettä karjalle.
Kuva:
Human Rights Watch
Uutinen

Suomi huomasi mahdollisen pakkosiirto-ohjelman Etiopiassa

Kansainväliset avunantajat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tarttuneet väestön pakkosiirtoihin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin Etiopiassa sen jälkeen, kun Suomen lähetystö sai puolivahingossa tietää Etiopian hallituksen "kyläistämisohjelmasta".
Esa Salminen
23.2.2012

Etiopian hallitus aikoo ihmisoikeusjärjestö Human Rigths Watchin mukaan siirtää 1,5 miljoonaa ihmistä — monet alkuperäiskansojen edustajia ja paimentolaisia — asumaan uusiin kyliin vuoteen 2013 mennessä. Gambellan, Afarin, Somalin ja Benishangul-Gumuzin alueilla toteutettava "kyläistämisohjelma" (villagization programme) on virallisesti vapaaehtoinen, mutta ihmisoikeusjärjestön tutkimusten mukaan ainakin Gambellan alueella käytännössä kyse on pakkosiirroista.

Useat avunantajat ja järjestöt tutkivat ohjelmaa, josta Suomen suurlähetystön diplomaatti kuuli illallisella Benishangul-Gumuzissa vuonna 2010. Suomi tiedotti muille avunantajille ohjelmasta, ja muiden muassa Britannia, Yhdysvallat ja Unicef aloittivat asiaa koskevat selvitykset. Asiasta kirjoitti Development Today -lehti 11. helmikuuta.

Mahdollisten ihmisoikeusloukkausten paljastuminen on paradoksaalisesti hyvä uutinen: se kertoo siitä, että kansainvälinen yhteisö on perillä Etiopian asioista ja pystyy puuttumaan niihin tarvittaessa.

"Kyllä Etiopiassa kansainvälinen yhteisö ja avunantajat seuraavat tiiviisti ihmisoikeusongelmia, poliittisia vankeja, väestön epäiltyjä pakkosiirtoja, median tilannetta ja kansalaisjärjestöjen oikeuksien rajoituksia", sanoo Suomen Etiopian-suurlähettiläs Leo Olasvirta.

Suomella on kaksi kehitysyhteistyöohjelmaa Benishangul-Gumuzin alueella, missä Etiopian hallitus toteuttaa kyläistämisohjelmaa. Suurlähetystö ei löytänyt todisteita siitä, että väestöä olisi siirretty väkisin — selvitysmatkan aikana 2011 todettiin, että ihmiset muuttivat mielellään paremman elämän toivossa.

"Ihmisoikeusrikkomus voisi tulla kyseeseen, mikäli Etiopian viranomaiset systemaattisesti laiminlöisivät lupauksensa peruspalveluista paikallisväestölle", selventää Virpi Kankare Suomen suurlähetystöstä.

Taustalla mahdollisesti maakauppoja

Etiopian hallitus on kieltänyt, että väestönsiirtoja tehtäisiin siksi, että hallitus vuokraa suuria maa-aloja ulkomaisille yrityksille ja hallituksille. Ohjelma kuitenkin toimii Human Rights Watchin mukaan alueilla, joilla tehdään tai on suunnitteilla merkittäviä maainvestointeja. Kyläläiset vahvistivat järjestölle paikallisviranomaisten sanoneen, että maakaupat ovat ohjelman taustalla.

Suomen suurlähetystön selvityksessä todisteita maakaupoista kyläohjelman taustalla ei löytynyt. Konsulttiyritys Finnmap toteuttaa paraikaa sosioekonomista tutkimusta kyläohjelman vaikutuksista ihmisten maaoikeuksiin, toimeentuloon ja muihin laillisiin oikeuksiin. Sen tulokset valmistuvat alkukesästä.

Ihmisoikeusjärjestöjen selvitysten mukaan luvattuja kaivoja ja muita infrastruktuurin parannuksia uusissa kylissä ei ole toteutettu luvatussa aikataulussa. Suomi tutkii ja seuraa asiaa.

Onko Etiopian lasi puoliksi tyhjä vai täysi?

Etiopia on valtio, jonka saattaa kuvitella antavan harmaita hiuksia kehitysavun antajille. Se on edistynyt hyvin esimerkiksi vuosituhattavoitteiden, köyhyyden vähentämisen, ruokaturvan ja sosiaalisten oikeuksien sektoreilla. Etiopia on myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sijaitseva, YK:n vähiten kehittyneiden maiden listalle kuuluva valtio — tähän joukkoon useat avunantajat keskittävät nyt toimiaan. Samaan aikaan maan pääministerin Meles Zenawin itsevaltaiset otteet kiristyvät ja ihmisoikeustilanne huononee.

Terroristisesta toiminnasta vankeustuomioita kärsii kaksi ruotsalaistoimittajaa, paikallisia toimittajia sekä oppositiopoliitikkoja, joita ihmisoikeusjärjestöt pitävät poliittisina vankeina. Maan vanhimman ihmisoikeusjärjestön Human Rights Councilin pankkitilit on jäädytetty, koska se oli vuonna 2009 säädetyn erittäin tiukan kansalaisjärjestölain vastaisesti vastaanottanut yli kymmenen prosenttia tuloistaan ulkomailta.

"Mielenkiintoinen kysymys on, onko Etiopia tarpeeksi hyvä vai liian huono ottamaan vastaan kehitysapua — eli onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi", sanoo suurlähettiläs Leo Olasvirta.

Pitkällä aikavälillä ihmisoikeustilanne yleensä paranee, kun maa vaurastuu ja köyhyys vähenee. Toisaalta Human Rights Watch huomauttaa, että lyhyellä aikavälillä avunantajat tukevat välillisesti väestön pakkosiirtoja, sillä vaikka suora budjettituki maalle on lopetettu, maksetaan peruspalveluohjelma PBS:llä myös niiden paikallisviranomaisten palkkoja, joiden työtehtäviin mahdollisesti kuuluu pakkosiirtojen kaltaisia ihmisoikeusloukkauksia.