Arktisen neuvosto kokoontui haastavissa tunnelmissa Alaskan Fairbanksissä toukokuussa 2017.
Arktinen neuvosto kokoontui haastavissa tunnelmissa Alaskan Fairbanksissä.
Kuva:
Linnea Nordström
Arctic Council Secretariat
Uutinen

Suomi Arktisen neuvoston puheenjohtajaksi – ilmastonmuutosskeptikot varjostavat

Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajakautensa torstaina Alaskassa. Kokouksen alla julkaistu raportti maalaa arktiselle alueelle hälyttäviä uhkakuvia, ellei ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tähtääviin toimiin ryhdytä tosissaan.
Mimosa Hedberg
12.5.2017

Arktinen alue eli maapallon pohjoisnapaa ympäröivät alueet ovat perinteisesti varsin hyisiä paikkoja. Nyt alueen lämpötila kuitenkin lämpenee nopeammin kuin missään muualla maailmassa.

Suomesta tuli 11. toukokuuta Arktisen neuvoston puheenjohtaja kahden vuoden ajaksi, kun vuonna 1996 perustetun neuvoston jäsenet eli Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska kokoontuivat Alaskan Fairbanksiin huippukokoukseen.

Puheenjohtajan kapulan Suomen ulkoministeri Timo Soinille (ps.) luovutti edellisen puheenjohtajamaan Yhdysvaltojen ulkoministeri Rex Tillerson. Kuitenkin kapulan vaihtoa kiinnostavampaa oli yhteisen julkilausuman aikaansaaminen, josta lehtitietojen mukaan neuvoston jäsenet saivat melkoisen mylläkän aikaan.

Yhdysvalloille paha paikka oli erityisesti Pariisin sopimuksen maininta yhteisessä julkilausumassa, sillä tuore Donald Trumpin johtama hallinto ei ole vieläkään muodostanut lopullista ilmastonmuutoslinjaansa. Jopa Yhdysvaltain osallistuminen Pariisin sopimukseen on vaakalaudalla, kun Trump miettii kantaansa.

Yhdysvallat jäi kuitenkin kokouksessa alakynteen ja taipui Pariisin sopimuksen mainintaan yhteisessä julkilausumassa. Tekstissä huomioidaan Pariisin sopimuksen täytäntöönpano ja alleviivataan tarvetta globaaleille toimille vähentää pitkäikäisiä kasvihuonepäästöjä sekä ilmansaasteita.

Hälyttävät uhkakuvat

Viime vuosikymmeninä arktinen alue on lämmennyt kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Lähes vuosittain jään sulaminen tekee uuden ennätyksen. Siksi myös Arktisen neuvoston toiminta tulee olemaan tiukasti kytköksissä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Ilmastotutkijat julkaisivat Fairbanksin kokouksen alla tuoreen Swipa-raportin, jossa tarkasteltiin lumen, veden, jään ja ikiroudan muuttumista arktisella alueella. Raportti on hälyttävää luettavaa.

Tutkijoiden mukaan parin vuosikymmenen päästä arktiset merialueet voivat olla pahimmillaan kokonaan jäästä vapaita. Tämä saattaa vaikuttaa merivesien nousuun ja jopa säähän niinkin kaukana kuin keskisillä leveysasteilla, äärimmillään vaikuttaen jopa Kaakkois-Aasian monsuunisateisiin, tutkijat varoittavat.

Suomi aikoo painottaa puheenjohtajuutensa aikana etenkin Pariisin ilmastosopimuksen merkitystä sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, Agenda 2030:tä. Suomi on ilmaissut myös kaudelleen neljä erityistä painopistettä: ympäristönsuojelun, meteorologisen yhteistyön, pohjoisten tieliikenneverkkojen kehittämisen ja koulutuksen.

Mitä tekee Yhdysvallat ja Venäjä?

Yhdysvaltain ulkoministeri Tillerson vakuutti Alaskassa maansa jatkavan Arktisessa neuvostossa. Silti Arktisen neuvoston kannalta on nyt keskeistä, minkälaisia päätöksiä Yhdysvalloissa tehdään ilmastonmuutokseen liittyen.

Suomen ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka nosti esille Suomen huolet Guardianin haastattelussa.

”Jos meillä on kaksi maata, Venäjä ja Yhdysvallat, jotka eivät jaa näkemystä siitä, että ilmastonmuutos on meneillään ja ihmisen aiheuttama – tai kuinka paljon siitä on ihmisen aiheuttamaa – on eteneminen hyvin vaikeaa”, Mäki-Reinikka totesi Guardianille.

Ulkoasiainneuvos Mäki-Reinikka nosti myös haastattelussa esille huolensa Venäjän presidentti Vladimir Putinin noin kuukauden takaisista kommenteista. Tuolloin Putin sanoi, ettei ilmastonmuutos olisi ihmisen aiheuttama ilmiö. Silti Venäjällä uhkaa räjähtää tuhansia metaanikuplia, jotka voivat pahimmillaan kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Yhdysvaltojen puolesta maailma saa vielä pidätellä hengitystään. Näillä näkymin Trump tekee päätöksensä ilmastolinjauksistaan vasta G7-maiden kokouksen jälkeen toukokuun lopulla.

Lue Maailman Kuvalehden pitkä reportaasi Huippuvuorilta ja Suomen arktisesta politiikasta, jossa Suomi ei ole jutun mukaan erityisemmin kunnostautunut.