Krista Kiuru, Pekka Haavisto, Matti Putkonen ja Pertti Salolainen väänsivät kättä kehityspolitiikasta Porissa heinäkuussa.
Kuva:
Matti Ylönen
Kepa
Uutinen

Suomi-Areenalla vaadittiin laajempaa kehityspolitiikkaa

Uudelta hallitukselta on syytä odottaa kunnianhimoista kehityspolitiikkaa, mikäli Suomi-Areenalla järjestetyn paneelikeskustelun osallistujia on uskominen. Perussuomalaiset lähtevät haastamaan hallitusta monessa asiakysymyksessä, mutta vakuuttivat, ettei puolue vastusta kehitysapua.
Matti Ylönen
3.8.2011

Kepan Suomi-Areenalla 14. heinäkuuta järjestämään paneelikeskusteluun "Parantaako uusi hallitus myös maailmaa?" osallistuivat hallituspuolueista kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr), Krista Kiuru (sd) ja Pertti Salolainen (kok).

Oppositiopuolueista aurinkoisella kesäterassilla oli edustettuna perussuomalaiset puoluetoimiston työntekijän Matti Putkosen äänellä.

Yhteinen sävel hallituksen ja opposition välille löytyi lähinnä vain tarpeesta verottaa tehokkaammin kehitysmaissa toimivia monikansallisia yrityksiä, sekä takaamaan niiden työntekijöille säälliset työolot.

Kiistaa kehitysyhteistyöstä ja ilmastosta

Eniten kiisteltiin kehitysyhteistyöstä ja sen toteuttamisesta. Putkonen kaipasi euroista ja prosenteista puhumisen sijaan keskustelua teoista ja saavutuksista.

"Perussuomalaiset eivät vastusta kehitysyhteistyötä, mutta haluamme siihen järkeä. Haluamme, että kaikille taataan makea vesi, sekä vapaan internetyhteyden kaikkiin kansakouluihin."

Putkonen vaati lisäksi koneiden laitteiden ja osaamisen viemistä, jotta maataloustuottajat pystyisivät järjestäytymään paremmin osuuskuntiin.

"Esimerkiksi kansalaisjärjestöhankkeissa mukana olleet tietävät, että on herjausta sanoa rahojen menevän korruptioon. Monet hankkeista tehdään kaikista köyhimmissä kylissä. Suomi on lisäksi jo mukana vesi- ja osuuskuntahankkeissa", muistutti Haavisto takaisin.

Krista Kiuru muistutti siitä, että köyhyydessä elävät ihmiset ovat itse omien ongelmiensa parhaita asiantuntijoita.

"Avun tarpeessa olevien tulisi kertoa, miten heitä parhaiten autettaisiin. Tämä on usein esillä periaatteena, mutta käytännössä näin ei käykään. Keskeinen kysymys on myös se, miten apu koordinoidaan parhaiten."

Koordinaation vaikeus tuli esiin myös koko kansainvälisen järjestelmän tasolla.

"Suomessa on oltu viime vuosina niin Bryssel-keskeisiä, että YK on lähestulkoon unohdettu. Toivon, että tämä asia muuttuu", linjasi Haavisto.

"Ensimmäisessä luokassa helvettiin"

Yleisökysymys nosti esiin kauppa- ja kehityspolitiikan yhteensovittamisen vaikeuden: Euroopan unioni neuvottelee Latinalaisessa Amerikassa kauppasopimuksia, jotka uhkaavat vaarantaa köyhyyden vähentämisen eteen tehdyn työn.

"Ongelmana on usein se, että vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee", Haavisto vastasi.

Joitain erimielisyyksiä syntyi odotetusti ilmastonmuutoksen torjunnasta.

"Kaikki energiantuotantomuodot ovat haitallisia ympäristölle, joka ikinen. Saastumista täytyy estää ilmastonmuutoksesta riippumatta. Meidän on pakotettava ihmiset ympäristöystävällisempään käyttäytymismalliin, tai muuten matkaamme ensimmäisessä luokassa helvettiin", jyrähti Salolainen.

Putkonen ei tähän skenaarioon uskonut. Kylmät ja lämpimät kaudet ovat hänen mukaansa toistuneet läpi maapallon historian.

Yritysten säätely puhutti ja yhdisti

Yritysten toiminnan hyödyt ja haitat olivat esillä monessa puheenvuorossa.

"Afrikka ei ole enää vain kehitysyhteistyön manner. Olen aina iloinen, kuin näen suomalaisen liikemiehen vaikkapa Etelä-Sudanissa. Afrikan maat ovat potentiaalisia taloudellisen yhteistyön alueita", avasi Haavisto keskustelun.

Putkonen vastasi muistuttamalla kasvavan liiketoiminnan tuomista ongelmista.

"Elektroniikka-alalla haetaan uutta mannerta, jossa tuotantokustannukset olisivat aiempaakin pienemmät. Työntekijöitä riistetään."

Panelistit olivat melko yksimielisiä siitä, että vapaaehtoisen yritysvastuun sijaan tarvitaan sitovia sääntöjä ja lakeja. Kepan varapuheenjohtaja Anja Malm muistutti, että Tansaniassa yksi kymmenestä luonnonvarojen hyödyntämisestä saatu dollari jää maahan. Norjan öljytuloista vain yksi dollari lähtee maasta.

"On totta, että osa kansainvälisistä yrityksistä käyttää kehitysmaita halpojen raaka-aineiden lähteinä. Kansainvälisen verotuksen ongelmat ja veronkierron jäljet näkyvät", Haavisto vastasi.

Salolainen oli huolissaan Kiinan, Intian ja Saudi-Arabian roolista. Nousevat talousmahdit ostavat Afrikasta valtavia maa-alueita viljelläkseen ruokaa omille kansalisilleen.

"Normeja pitää kehittää niin, ettei kehitysmaita ryöstetä entisestään."

Suomalaiset normit olivat esillä monessa muussakin puheenvuorossa. Kiurun mukaan suomalaisia vientituotteita on paljon, ja ne liittyvät liiketoiminnan sijaan erityisesti toimintatapoihin.

"Suomessa on opittu ammattiyhdistysten kautta työelämän pelisäännöt, vastuullinen yritystoiminta ja omien tuotantomahdollisuuksien ylläpito. Jos meillä jotain vientituotteita on, se on ennen kaikkea suomalainen hyvinvointimalli."

Salolainen muistutti, että kehityspolitiikalla pitäisi auttaa ihmisiä saamaan elantonsa omasta maastaan. Tässä asiassa ilmasto- ja talouskysymykset lyövät kättä.