Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Abdulkadir Abdi Porin Järjestö100-valokuvanäyttelyn avajaisissa.
Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Abdulkadir Abdi kertoi järjestöjen saavutuksista Somaliassa Porin Järjestö100-valokuvanäyttelyn avajaisissa.
Kuva:
Mimosa Hedberg
Uutinen
SuomiAreena 2017

Suomen somalit edistävät kotimaansa kehitystä: ”Velvollisuutemme on löytää tapa auttaa”

Suomen somalien työ kotimaansa konfliktialueilla ei ole helppoa, mutta onnistumisia saadaan silti. Valokuvanäyttely esittelee Meeri Koutaniemen kuvien kautta järjestöjen saavutuksia.
Mimosa Hedberg
11.7.2017

Pohjois-Somaliasta kotoisin oleva Abdulkadir Abdi pääsi palaamaan synnyinmaahansa ensimmäistä kertaa lomalle vuonna 2004. Oli kulunut vuosia siitä, kun Suomessa asuva Abdi oli astunut Somalian kamaralle.

Hän näki heti, että sodan runtelemassa maassa oli paljon pielessä.

”Se oli hurja kokemus. Silloin sain kipinän vapaaehtoistyöhön, halusin auttaa”, Abdi kertoi maanantaina Porissa Järjestö100-valokuvanäyttelyn avajaisissa.

Somalialaisia alkoi saapua Suomeen sisällissotaa pakoon isoja määriä jo 1990-luvulla, ja tällä hetkellä somalialaistaustaisia ihmisiä on Suomessa jo yli 16 000. Siksi on ollut myös luonnollista, että eri puolilta Somaliaa kotoisin olevat somalialaiset ovat perustaneet Suomeen lukuisia yhdistyksiä.

Vuonna 2004 näitä yhdistyksiä alettiin koota yhteiseksi Suomen Somalia-verkostoksi, jonka perustamisessa myös Abdi oli mukana pysäyttävän matkansa jälkeen.

”Somalia on hyvin fragmentoitunut maa. Meidän verkostomme yrittää koota järjestöt yhteen ja kasvattaa siten näiden yhteisiä resursseja ja osaamista Somalian jälleenrakentamiseksi. Se on ainutlaatuista Euroopassa.”

Työtä haastavissa oloissa

Nykyään Abdi toimii puheenjohtajana Suomen Somalia-verkostossa, jonka saavutukset ovat myös esillä Järjestö100-näyttelyssä valokuvaaja Meeri Koutaniemen töiden kautta.

Kiertävässä valokuvanäyttelyssä esitellään eri suomalaisjärjestöjen saavutuksia, ja SuomiAreena-viikolla näyttely avattiin Satakunnan yhteisökeskuksessa Porissa.

”Meillä Suomessa on vahva kansalaisyhteiskuntarintama. On syytä muistaa, että olemme vaikuttaneet myös Suomen rajojen ulkopuolella. Nepalin perustuslaki, Namibian itsenäisyys”, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen listasi avajaisissa suomalaissaavutuksia.

Abdi puolestaan muistutti, että järjestöt tekevät työtä epävakaissa olosuhteissa, jotka ovat välillä äärimmäisen haastavat.

”Toimimme usein sota-alueilla, joilla turvallisuus on todella heikko. Silti – velvollisuutemme on toimia siellä ja löytää tapa auttaa ihmisiä, riskeeraamatta kuitenkaan työntekijöitämme.”

Siksi Abdin mielestä tärkeää toiminnassa on neutraalius: politiikkaa eikä uskontoa haluta sotkea kehitystyöhön. Hänen mukaansa suomalaisprojekteilla on hyvä maine, sillä korruptiolle on nollatoleranssi. Ja pienet projektit pystyvät toimimaan ketterästi siellä, minne isoilla järjestöillä ei ole pääsyä.

Husseinin menestystarina

Abdi on nähnyt omin silmin muutokset, joita järjestöjen työ on saanut Somaliassa aikaan. Hänen mukaansa pienet projektit voivat ”todella tehdä ihmeitä”.

Yksi Abdin ensimmäisiä projekteja oli paimentolaisyhteisön kehitysyhteistyöprojekti, jossa Pohjois-Somalian syrjäseutujen kyliin perustettiin kouluja. Opetusrakennusten lisäksi koulun yhteyteen rakennettiin kaivo ja tehtiin erilliset vessat tytöille sekä pojille. Projektissa otettiin huomioon myös paimentolaisten kiertävä elämäntapa.

”He muuttavat pitkiä matkoja veden perässä, joten teimme koulujen läheisyyteen myös karjalle lampia juomavedeksi. Näin onnistuimme vähentämään lasten koulunkäynnin keskeytymistä, kun perheet pysyivät pidempiä aikoja paikallaan”, Abdi kertoo.

Projekti oli niin onnistunut, että siitä on otettu sittemmin mallia myös muualla.

Silti kenties parhaimmin onnistumiset jäävät mieleen yksittäisten ihmisten kautta. Eräs tällainen henkilö on Hussein, erään somalialaisvähemmistön edustaja, joka pääsi järjestöjen työn avulla vuosia sitten kouluun.

”Hän kävi peruskoulun, lukion ja yliopiston, ja perusti lopulta koulun vähemmistöille, jossa on nyt 160 oppilasta. Parikymppinen Hussein tuli kättelemään minua ja kysyi, että muistanko hänet. Sitten hän kertoi tarinansa. Ajatella mikä kaari – 13 vuodessa hän kävi koulut ja perusti itse oppilaitoksen”, Abdi kuvailee.

Järjestö100-kampanjan ja valokuvanäyttelyn ovat tuottaneet yhdessä kolme kattojärjestöä: Allianssi, Kepa ja SOSTE. Valokuvanäyttelyn esittelypaikat ympäri Suomea voit tarkistaa kampanjan sivuilta.