Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Suomen sitoutuminen kehitykseen notkahti hieman

Kehitykseen sitoutumisen indeksi kiittää Suomea hyvistä ympäristöluvuista ja hyvälaatuisesta avusta, mutta moittii jyrkkää maahanmuuttopolitiikkaa ja asevientiä.
Esa Salminen
16.10.2012

Suomi putosi takaisin sijalle seitsemän kehitykseen sitoutumisen indeksissä.

Centre for Global Development -ajatushautomon jokavuotinen tutkimus selvittää länsimaiden vaikutuksia kehitysmaiden oloihin tutkimalla muiden muassa kehitysapua, kauppaa, investointeja, ympäristövaikutuksia, teknologiaa ja maahanmuuttopolitiikkaa.

Viime vuonna Suomi oli avunantajamaiden suurimpia petraajia, mutta tänä vuonna Suomen kokonaispistemäärä laski 6,1:stä tasan kuuteen. Maksimi indeksissä on kahdeksan ja keskiarvo viisi.

Yhtä selittävää tekijää Suomen pisteiden laskulle ei ole, vaan pistemäärä tippui kaikissa paitsi kaupan ja investointien kategorioissa hieman.

Indeksin kokoajat kehuvat Suomea vahvasta näytöstä ympäristökategoriassa, sillä Suomi tuottaa vähänlaisesti fossiilisia polttoaineita ja maassamme käytetään vain vähän otsonikatoa aiheuttavia kemikaaleja. Suomen kehitysapu on verrattain hyvälaatuista, ja Suomi tukee innovaatioita ja teknologian siirtoa kehitysmaihin.

Negatiivista Suomessa on yksityisten lahjoitusten alhainen määrä ja keskiarvoa huonompi tulos maahanmuuttokategoriassa, sillä Suomella on korkeat muurit köyhien maahanmuuttoa vastaan. Raportissa mainitaan myös, että Suomi vie merkittävän määrän aseita köyhiin ja epädemokraattisiin maihin.

Kehitykseen sitoutumisen indeksin kärjessä ovat Tanska, Norja ja Ruotsi, ja viimeisinä Etelä-Korea, Japani ja Puola.