Korruptio maailmassa vuonna 2017.
Kartta kuvaa maailman korruption tilaa. Mitä tummempi puna, sitä enemmän korruptiota.
Kuva:
Transparency International
Uutinen

Suomen pisteet laskivat kansainvälisessä korruptiovertailussa

Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa, vaikka sen pisteet laskivatkin huolestuttavasti viime vuodesta. Siellä missä on eniten korruptiota, uhataan myös mediaa ja aktivisteja.
Mimosa Hedberg
22.2.2018

Transparency International (TI) -järjestön vuotuisessa vertailussa on jälleen arvioitu korruption tasoa 180 eri maassa. Vertailun mukaan yli kaksi kolmasosaa maailman maista kärsii vakavasta korruptiosta, joten korruptiota ei olla saatu kuriin.

TI mittaa julkishallinnon korruptiota asteikolla nollasta sataan. Keltaista värisävyä kartassa kuvastava sata pistettä olisi maiden ihannetila, johon kuitenkaan yksikään maa ei tällä hetkellä yllä. Punainen eli nolla pistettä on taas skaalan toinen ääripää, huonoin mahdollinen tilanne.

Järjestön mukaan alle 50 pisteen jääneillä mailla on jo vakavia ongelmia korruption suhteen. Tänä vuonna kaikkien maiden keskiarvo oli 43 pistettä.

Uusi-Seelanti on listan kärjessä 89 pisteellä ja heti toisena tulee Tanska 88 pisteellä. Listan peräpäätä pitää yhdeksällä pisteellään hallussa Somalia, joka on ollut listain heikoin maa jo yli vuosikymmenen.

Vertailu perustuu asiantuntija-arvioihin ja yritysmaailman kokemuksiin korruption määrästä.

Suomelle kylmää kyytiä

Suomi ylsi listalla jaetulle kolmannelle sijalle Norjan sekä Sveitsin kanssa 85 pisteellä. Vielä edellisvertailussa Suomen pisteet olivat 89 ja sitä edellisenä vuonna 90. Suomen suunta on jo siis useamman vuoden ollut laskusuunnassa, kun vielä vuonna 2012 Suomi oli jaetulla ykkössijalla.

TI pitääkin Suomea ”yhtenä Länsi-Euroopan huolestuttavimmista tapauksista”. Kun Suomi on perinteisesti nähty hyvän hallinnon linnakkeena, nyt pudotus oli yhden vuoden aikana neljä pistettä.

Järjestön mukaan Suomen tuloksen heikkeneminen johtuu julkisten ja yksityisten etujen rajojen hämärtymisestä. Julkisten virkojen haltiat eivät aina suostu jääväämään itseään päätöksenteosta, joka voi koskettaa myös heitä itseään.

Järjestö perää päättäjiltä myös enemmän avoimuutta omistuksiinsa liittyen. TI nostaa analyysissaan esille pääministeri Juha Sipilän (kesk.) heikentyneen suhteen mediaan:

”Suomen pääministerin haluttomuus vastata journalistien kysymyksiin hänen varoistaan ja investoinneistaan aiheutti kriisitilanteen, joka vahingoitti vakavasti median ja hallituksen välisiä suhteita.”

Kansalaisyhteiskunta ja korruptio

Tänä vuonna TI onkin kiinnittänyt raportissaan erityistä huomiota korruption ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisen yhteyksiin. Niissä maissa, joissa vapaan lehdistön ja kansalaisaktivistien tila on vähiten turvattu, esiintyy myös erityisen paljon korruptiota.

Järjestö huomasi tutkimuksissaan, että lähes kaikki vuodesta 2012 lähtien surmatut journalistit kuolivat korruptoituneissa maissa. Keskimäärin siis joka viikko ainakin yksi toimittaja kuolee maassa, joka on vakavasti korruptoitunut.

Näistä kuolleista toimittajista yksi viidestä oli työstämässä juttua korruptiotapauksista. Valtaosa tapauksista ei ikinä näe oikeutta.

”Yhdenkään aktivistin tai reportterin ei pitäisi pelätä henkensä puolesta puhuessaan korruptiota vastaan. Ottaen huomioon viimeaikaiset tehoiskut sekä kansalaisyhteiskuntaa että mediaa vastaan maailmanlaajuisesti, on meidän tehtävä enemmän suojellaksemme niitä, jotka uskaltavat puhua”, Transparency Internationalin johtaja Patricia Moreira sanoo järjestön tiedotteessa.

TI tarkasteli myös korruption ja kansalaisjärjestöjen vapauden suhdetta eli sitä, miten laajasti järjestöt pystyvät toimimaan julkisesti ja vaikuttamaan julkisessa päätöksenteossa.

”Lokakampanjat, ahdistelu, oikeusjutut ja liika byrokratia ovat välineitä, joita tietyt hallinnot käyttävät”, Moreira kuvailee.

Moreira viittaa muun muassa Unkariin, jonka pisteet ovat pudonneet kuudessa vuodessa jo kymmenellä pisteellä.

Afrikan tilaisuus – Botswana kärjessä

Suomi edustaa Euroopassa edelleen parhaimmistoa, kun EU:n ja Länsi-Euroopan keskiarvo on 66. Heikoiten alueena korruptiota vastaan taistelee tällä hetkellä Saharan eteläpuolinen Afrikka, jonka keskiarvo on 32.

TI uskoo, että Afrikalla on nyt tärkeä paikka lähteä parantamaan korruptionvastaista toimintaansa, kun Afrikan unionin tämän vuoden pääteema on korruption kitkeminen.

Saharan eteläpuolisesta Afrikasta löytyy tosin jo nyt myös valopilkkuja, kun esimerkiksi Botswana on alueen kärjessä 61 pisteellä. Tämä on parempi tulos kuin Itä-Euroopan ja Keski-Aasian alueen huippupisteet saaneella Georgialla (56). Maailman rikkaimpien eli G20-maiden keskiarvokin jäi näiden maiden perään 54 pisteellä.

Myös Norsunluurannikko ja Senegal paransivat kukin pisteitään viime vuonna. Norsunluurannikon edistyksen taustalla TI näkee vahvan poliittisen johtajuuden, kun ensimmäistä kauttaan hallitseva presidentti Alassane Ouattara on nopealla tahdilla edistänyt vaalikampanjansa lupauksia. Näihin kuuluu muun muassa korruptiota ehkäisevän lain läpivienti, korruptionvastaisen viranomaistahon perustaminen sekä sitoutumisen EITI-aloitteeseen, joka lisää avoimuutta korruptioon taipuvaisen kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuuden rahavirtoihin.

Botswanan lisäksi erityisen hyville pisteille Afrikassa nousivat myös Ruanda, Seychellit, Namibia ja Kap Verde. Mikä on näiden maiden onnistumisen taustalla?

”Parhaiten menestyvien Afrikan maiden reseption pääraaka-aine on poliittinen johtajuus, joka jatkuvasti sitoutuu korruption vastaiseen työhön. Vaikka valtaosalla Afrikan maista on jo korruptionvastaiset lait ja instituutiot, nämä kärkimaat ovat edellä toimeenpanon varmistamisessa”, Transparency International analysoi.