Uutinen

Suomen kehitysyhteistyön merkkivuodet

Mikä oli prosenttiliike, milloin Suomesta tuli kehitysavun nettomaksaja ja kuka oli ensimmäinen kehitysyhteistyöministerimme?
Lauri Haapanen
17.10.2010
  • 1961 - Valtioneuvosto asettaa kansainvälisen kehitysavun komitean selvittämään, miten kehitysapu pitäisi Suomessa organisoida. Lähtökohdaksi määriteltiin, että toiminnan on oltava YK:n tavoitteiden mukaista ja tapahduttava yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
  • 1965 - Virallisesti Suomen kehitysyhteistyö alkaa, kun UM:n poliittiseen osastoon perustetaan kehitysaputoimisto. Sen ensimmäisenä toimistopäällikkönä toimii Jaakko Iloniemi, ja vielä samana vuonna mukaan palkataan myös Martti Ahtisaari.
  • 1968 - Suomesta tulee kehitysavun nettomaksaja. Tähän asti suomalaisten kansainvälisiltä kehitysrahoituslaitoksilta saama tuki on ylittänyt Suomen kehitysyhteistyöhön käyttämät määrärahat.
  • 1970 - Suomi sitoutuu toimistopäällikkö Iloniemen YK:ssa pitämällä puheella nostamaan kehitysapubudjettinsa 0,7 prosenttiin bktl:sta vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Lupauksista, aloitteista ja tavoitteista huolimatta kehitysyhteistyön määrärahojen BKTL-osuus jämähtää paikoilleen koko vuosikymmeneksi.
  • 1972 -Eduskunnan valtiovarainvaliokunta vetoaa valtiontalouden vaikeuksiin arvostellessaan ulkoministeriön aietta kasvattaa kehitysapua. Lisäksi valtiovarainvaliokunta painottaa kehitysavun antamista sellaisessa muodossa, että se mahdollisimman suuressa määrin edistäisi kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa.
  • 1975 - Suomi liittyy OECD:n kehitysapukomitean DACin jäseneksi.
  • 1977 - "Suomi on rikkonut kehitysapulupaukset niin monta kertaa, että olemme luisumassa uskottavuuskynnyksen alapuolelle", Helsingin Sanomien pääkirjoitus sättii 30. joulukuuta.
  • 1979 kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus alkaa kasvaa nopeasti aina 1990-luvun lamaan asti. Kasvu on kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen ripeätä.
  • 1980-luku - Toiminta vakiintuu, ja huomiota kiinnitetään yhä enemmän avun laatuun ja tuloksellisuuteen. Vuonna 1980 perustettu Prosenttiliike saa alkunsa yksityisistä ihmisistä, jotka haluavat esimerkillään osoittaa valtiovallalle, että heillä on tahtoa antaa prosentti tuloistaan kehitysyhteistyöhön.
  • 1991 - Toimi Kankaanniemestä tulee ensimmäinen kehitysyhteistyöministeri.
  • 0,7 prosentin BKTL-tavoite saavutetaan. Laman vuoksi hallitus kuitenkin karsii julkisia menoja, niiden mukana kehitysyhteistyömäärärahoja. Hallitus päättää väliaikaisesti luopua YK:n suositusten mukaisesta tavoitteesta korostaen kuitenkin, että siihen aiotaan palata Suomen taloudellisen tilanteen parannuttua.
  • 1992 - Hallitus päättää supistaa kehitysyhteistyömäärärahat tilapäisesti 0,4 prosentin BKTL-tasolle
  • 1995 - Suomi tulee mukaan myös EU:n kehitysyhteistyöhön.
  • 2001 - Suomi ryhtyy antamaan hanketuen ohella myös suoraa budjettitukea.
  • 2002 - Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa kehitysyhteistyötä.
  • 2009 - Pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja aletaan laskea osaksi kehitysyhteistyöbudjettia ennätysmäärin. Käytäntöä pidetään OECD:ssa kyseenalaisena, ja Suomessa toimenpide nähdään monien mielestä "tilastokikkailuna".
  • 2010 - Suomen kehitysyhteistyöbudjetti on 965,6 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Bruttokansantuloon suhteutettuna se tarkoittaa 0,55 prosenttia, mikä sekin on suurin osuus sitten vuoden 1992.

Lisää tietoa aiheesta