Brysselissä osoitettiin mieltä vuonna 2014 EU:n laimeita ilmastotoimia vastaan.
Brysselissä on osoitettu tiuhaan mieltä EU-maiden kunnianhimon puuttumisesta ilmastokysymyksiin liittyen.
Kuva: CAN Europe

Suomen ilmastopolitiikka sai heikon arvosanan – Ruotsi ainoana huipulla

Kansalaisjärjestöt arvostelevat suurta osaa EU-maista heikosta ilmastopolitiikasta.
Mimosa Hedberg
4.4.2017

Carbon Market Watch -järjestöverkoston ja Transport & Environment -kampanjan toteuttama vertailu tarkastelee EU-maiden ilmastoponnisteluja. Vertailussa peilataan maiden ilmastotoimia suhteessa Pariisin ilmastokokouksessa tehtyihin lupauksiin.

Vertailu osoittaa, että vain kolme EU-maata on ottamassa askelia oikeaan suuntaan, jotta Pariisin kokouksen sitoumukset todella toteutuisivat käytännössä. Listan kärjessä on Ruotsi hyvällä arvosanalla ja 67 pisteellä.

Vertailun maksimi on 100 pistettä tarkoittaen, että maan pyrkimykset olisivat täysin linjassa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteisiin.

Toiselle sijalle ylsivät EU:n talousjätit Saksa ja Ranska, ensimmäinen 54 pisteellä ja jälkimmäinen heti perässä 53 pisteellä. Tätäkin tulosta vertailu pitää vielä kohtuullisena.

Reilusti parantamisen varaa

Loput 24 EU:n jäsenmaata saivat vertailussa joko puutteellisen, huonon tai todella huonon arvosanan. Vain EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Malta ei ole listauksessa mukana.

Peräti kahdeksan EU-maata sai huonoimman mahdollisen arvosanan vertailussa. Kivihiilen suurkuluttajamaa Puola oli viimeisellä sijalla hävettävällä kahdella pisteellä.

Maiden ilmastotoiminnan tarkastelu on erityisen ajankohtaista, sillä EU-maat neuvottelevat parasta aikaa uutta taakanjakoon liittyvää lainsäädäntöä, jolla ilmastonmuutosta saataisiin suitsittua. Laki kattaisi 60 prosenttia EU:n tuottamista kasvihuonepäästöistä, ja se asettaisi sitovia kansallisia päästönvähennystavoitteita muun muassa liikenteen, rakentamisen, maatalouden ja jätehuollon sektoreille.

Suomelle haukut

Suomi on vertailussa sijalla 11, jaetuin pistein Unkarin kanssa. Molemmat maat saivat 22 pistettä maksimipistemäärästä.

Vertailun tekijöiden huomion kiinnitti etenkin Suomen ja Itävallan (17 pistettä) suoritus, sillä kummankin maan katsotaan olevan Euroopan mittakaavalla suhteellisen vauraita maita. Maat ovat vastikään ratifioineet Pariisin sopimuksen, mutta suoriutuvat silti heikosti sopimuksen täytäntöönpanossa.

Järjestöt syyttävät Suomen ja Itävallan lobbaavan metsistään lisäpisteitä, jotta maat saisivat korkeammat kasvihuonekaasujen päästörajat muilla sektoreilla. Järjestöt kuitenkin painottavat, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen vaatii tekoja myös metsäsektorilla kaikkien lisätoimenpiteiden lisäksi.

Järjestöt ovat yleisesti huolissaan siitä, kuinka monet EU-maat yrittävät saada porsaanreikiä uuteen lakiin tai yrittävät asettaa harhaanjohtavan lähtötason, johon tulevaisuuden päästösaavutuksia peilataan.

Mailta peräänkuulutetaankin kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, mikäli maat pyrkivät ilmastojohtajuuteen.

Virkamies HS:lle: Ei reilua

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan, että Suomen ympäristöministeriössä vertailuun on suhtauduttu happamasti. Ministeriön neuvottelevan virkamiehen Tuija Talsin mukaan kapeassa tarkastelussa unohtuvat monet Suomen ponnistelut, kuten energiatehokkuuden lisääminen.

”Tuo kunnianhimon taso ei nyt ehkä ole ihan reilu meitä kohtaan”, Talsi sanoo HS:lle.

Virkamies painottaa lehden haastattelussa, että Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vertailussa kuitenkin puolestaan muistutetaan, että vuoteen 2030 asti Suomen tavoite pysyy 39 prosentin päästövähennyksissä.

Viime viikolla julkaistu arvostettujen tutkijoiden koostama raportti varoitti, että hiilidioksidipäästöjen pitäisi puolittua jokaisella vuosikymmenellä vuoteen 2050 mennessä, maankäytön päästöjen noudattaessa samaa kaavaa, jotta ilmastonmuutos saataisiin rajoitettua kahteen lämpöasteeseen. Tähän tavoitteeseen maat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa.