Uutinen

Suomalaisten auttamishalukkuus lisääntynyt

Suomessa ei ole syytä puhua avustusväsymyksestä kehitysmaiden auttamisessa. Suomalaiset lahjoittavat ulkomaisiin keräyskohteisiin enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Keräyksiin osallistutaan aiempaa aktiivisemmin ja lahjoitussummat ovat kasvaneet. Suhteellisesti anteliaimpia lahjoittajia ovat vähävaraiset.
Sini Kuvaja
3.2.2003

Tällaisiin tuloksiin päädytään Tapio Leskisen väitöskirjassa Globaalin auttajan arvot ja moraali. Leskinen tarkastelee 15-74 -vuotiaiden suomalaisten arvoja, kehitysyhteistyöasenteita ja osallistumista järjestöjen kehitysyhteistyötoimintaan.

Syynä ihmisten entistä aktiivisempaan osallistumiseen keräyksiin voi olla taloudellisen tilanteen parantuminen mutta myös arvojen muutos. Arvoiltaan altruistiset ovat myös käytännössä lahjoittajina muita anteliaampia, ahkerampia ja säännöllisempiä. Globaalin auttamisen kysymyksiin suhtautuvat myönteisimmin naiset, alemmat toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, varakkaat, uskonnollisesti aktiiviset ja iäkkäämmät vastaajat.

Tärkeimpinä syinä kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaan osallistumiselle piti 48 prosenttia Leskisen kyselyyn vastanneista auttamisen halua ja 39 prosenttia lähimmäisenrakkautta. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että köyhyyden omakohtainen näkeminen vakuuttaa auttamisen tarpeesta. Ne kehitysyhteistyöhön myönteisesti suhtautuvat suomalaiset, jotka eivät ole mukana järjestöjen toiminnassa, voisivat innostua mukaan, jos heitä pyydetään ja jos heille tarjotaan kokemuksia kehitysmaista.        

Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista antaa lahjoituksia ulkomailla toimiville avustusjärjestöille. Kotimaisiin kohteisiin antaa rahaa vielä suurempi joukko suomalaisia, mutta ulkomaisiin kohteisiin lahjoitetaan suurempia summia. Leskisen mukaan tämä osoittaa, että kehitysmaiden tarpeet koetaan suuremmiksi mutta lahjoittajaksi ryhtyminen vaatii erityistä innostusta.

Uskomus köyhemmän väestönosan muita voimakkaammasta yhteisvastuullisuudesta pitää paikkansa, sillä
suhteellisesti suurimmat lahjoitukset annetaan vähävaraisemmista talouksista. Varakkaat puolestaan lahjoittavat absoluuttisesti suurimmat summat.

Suomalaiset luottivat eniten avun perillemenossa Suomen Punaiseen Ristiin, Unicefiin, Kirkon Ulkomaanapuun, Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja Yhteisvastuukeräykseen.

Globaalin auttajan muotokuva



Leskisen tutkimuksessa jaettiin vastaajat arvojen, asenteiden ja osallistumisen perusteella neljään globaalin vastuun kantamisen ryhmään: kielteiset pienauttajat, myönteiset miniauttajat, myönteiset suurauttajat ja globaalit altruistit. Kielteiset pienauttajat suhtautuvat kehitysyhteistyön arvoihin välinpitämättömästi. He pitävät lahjoittamisen esteenä epäilyä avun perillemenosta ja haluavat laskea valtion kehitysapumäärärahoja. Ryhmään kuuluvien taustatiedoista löytyy paljon työväestöä, alle 45-vuotiaita ja Kokoomusta äänestäneitä.

Myönteiset miniauttajat kannattavat jonkin verran keskimääräistä enemmän kehitysyhteistyön arvoja. Rahan lahjoittamisen ja kehitysyhteistyöhön osallistumisen syinä he pitävät empatiaa ja avustuspyyntöä, esteeksi muodostuvat omat tarpeet. Ryhmän lahjoitukset ulkomaisiin kohteisiin ovat pienimmät ja rahaa annetaan vain muutamalle järjestölle. Kehitysapu halutaan pitää nykyisen suuruisena tai laskea sitä. Ryhmään kuuluu työväestöä, opiskelijoita, maanviljelijöitä, työttömiä ja paljon nuoria. Poliittisesti ryhmän äänet ovat jakautuneet erityisesti SDP:lle, Vasemmistoliitolle, Vihreille ja SKL:lle.

Myönteiset suurauttajat ovat asenteiltaan vähiten egoistisia. He kannattavat globaalin talouden muutoksia, eivätkä pidä rahan lahjoittamisen esteinä epäilyjä avun perillemenosta tai omia tarpeita. He antavat suurimmat lahjoitukset ulkomaisiin keräyskohteisiin ja haluavat nostaa kehitysapumäärärahoja. Ryhmään kuuluu etenkin toimihenkilöitä ja johtajia, 45-64 -vuotiaita, uskonnollisesti aktiivisia ja akateemisen koulutuksen saaneita. Poliittisesti ryhmän vastaajat kannattivat etenkin Kokoomusta, Vihreitä, RKP:tä ja Nuorsuomalaisia.

Globaalit altruistit ovat erityisen sovinnaisia ja suhtautuvat kehitysyhteistyöarvoihin kaikkein myönteisimmin. He kannattava globaalin talouden muutoksia voimakkaimmin. Rahaa lahjoitetaan empatiasta ja avustuspyynnön perusteella suurehkoja summia melko useiden järjestöjen kohteisiin. Ryhmä kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä tai säilyttämistä nykyisellään. Ryhmään kuuluu etenkin työväestöä, alempia toimihenkilöitä ja eläkeläisiä, SDP:n ja Keskustan äänestäjiä ja uskonnollisesti akviivisia.